tag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post788770262943004061..comments2023-05-19T23:50:56.966+03:00Comments on P. S. Rakastan kirjoja: Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä, "Combray"Sari R. / p.s. rakastan kirjojahttp://www.blogger.com/profile/03350485380578684476noreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-66714793701880251632011-10-10T04:46:02.769+03:002011-10-10T04:46:02.769+03:00Kiitokset kaikille kommenteista! Palaan näihin muu...Kiitokset kaikille kommenteista! Palaan näihin muutaman päivän sisällä, ajan ja ajatuksen kanssa kun pääsen viettämään vapaapäiviäni. :)Sari R. / p.s. rakastan kirjojahttps://www.blogger.com/profile/03350485380578684476noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-18018557290815299872011-10-07T20:03:33.407+03:002011-10-07T20:03:33.407+03:00Hauska lukea, että muistakin tämä ensimmäinen osa ...Hauska lukea, että muistakin tämä ensimmäinen osa oli loppujen lopuksi yllättävän helppolukuinen! Toisaalta olen myös samaa mieltä siitä, että lukeminen vaati rauhaa ja paneutumista tekstiin. <br /><br />Minäkin pidin kertojan isoäidistä eniten. Sen sijaan Proustin melodramaattisuus ja itsekeskeisyys kävi minunkin hermoilleni.<br /><br />Madeleineleivoskohtaus oli minusta hienosti kuvailtu. :) Itse ajattelin, että se oli tavallaan se ensimmäinen esimerkki siitä, miten jokin pieni asia saattoi toimia muistamisen välineenä ja tuoda mieleen jotain aivan muuta menneisyydestä. Ehkä se toimi jotenkin symbolina koko kirjan (tai ehkä jopa koko kirjasarjan) perimmäiselle tarkoitukselle... <br /><br />En lupaa osallistua haasteen muihin osiin, mutta seuraan varmasti keskustelua niistä mielenkiinnolla! Tai ehkä innostun lukemaan keväällä vielä jonkin sarjan myöhemmistä osista... :)<br /><br />Kirjoitin <a href="http://kirjanurkkaus.blogspot.com/2011/10/marcel-proust-swannin-tie-combray.html" rel="nofollow">arvion</a> kirjasta myös blogiini. :)Zephyrhttps://www.blogger.com/profile/00162820777657025751noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-84299550477718090482011-10-02T08:22:54.921+03:002011-10-02T08:22:54.921+03:00Kesken jäi, kuten jo omassa blogissani tunnustin. ...Kesken jäi, kuten jo omassa blogissani tunnustin. Toisaalta harmittaa, mutta kyllä nämä kommentit, kehuistakin huolimatta, vahvistavat sitä tunnetta että ei tämä ollut mua varten. Luin kolmisenkymmentä sivua joista en muista juuri mitään, tajunnanvirtainen teksti jäi päähäni vain utuisena sekavuutena. :)<br /><br />Silti tämä sarja edelleen kiehtoo mieltäni, ja tulen kyllä kiinnostuneena seuraamaan haasteen edistymistä muiden osalta!Satu Ekoluomahttps://www.blogger.com/profile/10675409215785796656noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-69765634717964072572011-10-01T23:13:10.271+03:002011-10-01T23:13:10.271+03:00Lähdin urakkaan aika varauksellisella asenteella j...Lähdin urakkaan aika varauksellisella asenteella ja yllätyin, kun tempaannuin heti kirjan mukaan kauniin nukahtamisen (ja heräämisen) kuvaamisen myötä. Kuvittelin madeline-leivoksen aloittavan kirjan, mutta sehän tulikin vasta reilun viidenkymmen sivun jälkeen. Ja silloinkin sysäyksen muistelulle antoi oikeastaan lehmuksenkukkateen maun muisto.<br /><br />Sitten toisessa luvussa (jota olikin koko loppu kirja) väsymys pääsi yllättämään. Kappalejaot olisivat olleet kivoja. Hieman kuitenkin piristyin taas loppua kohti, ja lupaankin nyt lukea ainakin kakkoskirjan, sillä pitäähän minun saada selville hieman lisää kiinnostavasta herra Swannista.<br /><br />Kokonaisuus oli siis hieman turhauttava, koska mitään ei oikeastaan tapahtunut. Mutta kirjassa oli runsaasti pieniä kauniita hetkiä ja lauseita, joita toivon olevan lisää Swannin tien jläkimmäisessä osassa.Lukutoukkahttps://www.blogger.com/profile/13989913267991595993noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-26656813195862831582011-10-01T23:01:18.193+03:002011-10-01T23:01:18.193+03:00Minustakin tämä ensimmäinen nide oli yllättävän he...Minustakin tämä ensimmäinen nide oli yllättävän helppolukuista vaikka pikkupoika-Marcel olikin rasittavan yliherkkä. Valitettavasti toinen nide ei sitten enää ollutkaan yhtä helppolukuista, 'juonen' siirryttyä käsittelemään Swannin rakkautta ja tämä haaste tulikin sitten kuopattua muutaman kymmenen sivun jälkeen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-60080072210685676112011-10-01T22:57:17.457+03:002011-10-01T22:57:17.457+03:00Nyt minua vähän nolottaa tulla tänne jupisemaan ku...Nyt minua vähän nolottaa tulla tänne jupisemaan kun yleismielipide on niin positiivinen. No, aloitetaan nyt kuitenkin siitä positiivisuudesta.<br /><br />Silloin kun pääsi kertojan tajunnanvirtaan mukaan, teksti oli todella nautittavaa ja ihanaa. Luonnollisesti minä pidin paljon tästä ranskalaisuudesta ja kauniista luontokuvauksista sun muista, Ja siitä kerrassaan hurmaavasta isotädistä! (No, tuliko se Goupil nyt sinne kirkkoon myöhässä vai ei??)<br /><br />En sitten tiedä, oliko se kiire vai mikä mutta suurimmaksi osaksi minä koin tämän kuitenkin vähän hankalana ja "ei niin minun kirjanani". Minulla ei ole mitään tajunnanvirtamaisuutta vastaan, mutta huomasin että jaottelemattoman tekstin lukeminen tökki minulla ja kun kirjan joutui jättämään välillä kesken oli jatkaessaan yleensä vähän pihalla.<br /><br />Tunnistan kuitenkin kirjan ansioita ja hymähtelin kuinka osuvasti olit kuvannut omassa tekstissäsi juuri isotätiä, Francoisea ja teatteria rakastavaa poikaakin.<br /><br />Tästä pienestä nyrpistelystäni huolimatta yritän ahkeroida ainakin seuraavan osan tässä mukana. :))Linnea / kujerruksiahttps://www.blogger.com/profile/11453735948110590411noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-54456448899347770112011-10-01T21:41:42.632+03:002011-10-01T21:41:42.632+03:00"Proust ei harrasta turhia kappalejakoja, tai..."Proust ei harrasta turhia kappalejakoja, tai ylipäänsä yhtään minkäänlaisia kappalejakoja"<br /><br />Hihii! Kirjan nyt lukeneena tämä nauratti :D<br /><br />Minäkin olin suorastaan yllättynyt siitä, kuinka helppoa kirjan lukeminen tällä kertaa oli. Minulle tämä oli nimittäin kolmas yritys kirjan parissa, ja edellisillä kerroilla en ole päässyt kovin pitkälle. Ehkä aika oli väärä (tai minä liian nuori), koska nyt suorastaan nautin lukemisesta. Keskittymistä tämä tosiaan vaati, mutta parhaimmillaan kirjan kanssa pääsikin ihanan kelluvaan olotilaan.<br /><br />Pidin henkilöhahmoista ja heidän pikku omituisuuksistaan - luontokohtaukset sen sijaan saivat välillä ajatukseni harhailemaan. Kirjan alussa oli esimerkiksi hauska kohtaus se, kun päähenkilön tädit kiittävät Swannia viinistä (omasta mielestään taitavin) kiertoilmauksin.<br /><br />Minä kohottelin muuten kulmiani juuri tuolle orapihlajakohtaukselle - se oli kerrassaan ylidramaattinen.<br /><br />Pidin kovasti muistamisen teemasta, ja siitä kuinka kuvattiin maailman muodostumista jokaisen omassa mielessä. Kuinka kuvittelemme muiden kokevan asiat omalla tavallamme. Kuinka asiat yhdistyvät muistoissamme tiettyihin asioihin. Paljon sellaisia mielenliikkeitä, jotka koin omikseni.<br /><br />Aion ehdottomasti jatkaa haasteen parissa, ainakin toistaiseksi.Liisahttps://www.blogger.com/profile/00740343131581854972noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-34640335794438472662011-10-01T19:51:49.622+03:002011-10-01T19:51:49.622+03:00Voi että. Minähän ilmoittauduin mukaan tähän haast...Voi että. Minähän ilmoittauduin mukaan tähän haasteeseen, mutta vaikka lainasin kirjan kirjastosta, en ole ehtinyt mukaan. Aloin lukea, mutta kiireet, muut kirjat ja ties mikä kaikki vei mukanaan. <br /><br />Olen iloinen, että sinä pidit tästä. Ja olen varma, että vielä joskus ihan oikeasti pääsen syventymään Proustin maailmaan. Sen aika vaan ei taida olla tänä syksynä.<br /><br /><3Katja / Lumiomenahttps://www.blogger.com/profile/07456269700150147940noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-11397680175164319092011-10-01T19:01:41.301+03:002011-10-01T19:01:41.301+03:00Leena! <3 Jonain päivänä huomaat että juuri tän...Leena! <3 Jonain päivänä huomaat että juuri tänään on Proustin aika, ja sitten me keskustelemme syvällisesti Kadonneesta ajasta. :) Tässä kirjassa (ja varmasti koko lopussa sarjassa, joka minullakin on vielä edessä) olisi niin paljon sinulle. Sellaista hetken kauneutta ja syvää ranskalaisuutta. Kirjoja tuoksuvassa puutarhassa!<br /><br />Tiedätkö, olisin varmasti nauttinut tästä vielä paljon enemmän, jos en olisi ollut samaan aikaan henkisesti niin syvällä Venäjällä. :) Proust vakuutti ja vaikutti, mutta Tolstoi ja Boyne menivät ihon alle ja sydämen sopukoihin, jäivät sinne. Mutta ei minun tarvitse tätä sinulle selittää, sinä tiedät kyllä! <3<br /><br />Ja tuo kuvailemasi tilanne on tuttuakin tutumpi: minullakin on juuri nyt niin monta kiinnostavaa kirjaa odottamassa, etten malttaisi ehtiä keskittymään kunnolla, kimpoilen kirjasta toiseen, ja nytkin minulla taitaa olla viisi, kuusi kirjaa aloitettuna, joista kaikista (!) pidän tosi paljon. Nyt pitäisi vain vetää henkeä ja keskittyä, yhteen kerrallaan. :)<br /><br />Ja totta puhut. Aina on ainakin se pieni liekki...<br /><br /><3 Ihana Leena!Sari R. / p.s. rakastan kirjojahttps://www.blogger.com/profile/03350485380578684476noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-647842883815479665.post-46322354289710361992011-10-01T18:32:59.621+03:002011-10-01T18:32:59.621+03:00Oi Sara! Olen aina haaveillut lukevani Proustia ja...Oi Sara! Olen aina haaveillut lukevani Proustia ja nytkin ihmettelen, miksi en ole siellä vieläkään...<br /><br />Olen onnettomassa tilassa, jonka ehkä vaistoat sinne asti: Lukujumi liian monien kirjojen äärellä, joista aavistan, että niissä kaikissa on jotain juuri minulle...<br /><br />Toisaalta, sinä taisit nyt ratkaista ongelmani: "Haistoin kirjallista ammoniakkia (miksei arsenikkia;-) ja ryhdyin lukemaan." Päätin nyt ottaa sen kaikkien paksuimman, joka vie minut aivan muualle ja kuin irrottaa kaikellaan minut jopa blogistani. Koen eroahdistusta lukijoihini kaiken aikaa...Ja ellei se vedä, teen kuten sinä eli luen sitä vaikka ne 10 sivua päivässä ja otan rinnalle yhden, joka saattaa olla kevyt, mutta houkuttaa sillä muistan ko.kirjailijalta yhden teoksen heikosti, mutta tunteella...<br /><br />Anteeksi, että en voinut nyt syvällisesti keskustella kanssasi Proustista. Jonain päivänä sen teen, sillä minua on yleensäkin alkanut oudosti kiinnostaa ranskalainen kirjallisuus.<br /><br />Kiitos ratkaisusta! Koskaan ei ole niin pimeää etteikö tunnelin päässä joku seisoisi vaikka vain pienen pieni kynttilä kädessään: Valonkantaja.<br /><br />♥Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.com