Juho Nieminen: Muovin kukkia


Juho Nieminen: Muovin kukkia. Väliaikaista nykyrunoutta (Helsinki-kirjat, 2010. 79 sivua.)

Sade on taklannut ihmiset pois heidän normaalilta reitiltään. 
Toisella puolella kaupunkia pisarat koputtavat toimiston ikkunaan 
ja antavat tauolle alibin.

Äkillinen sade saa minut aina kaivamaan laukustani 
kierrevihkon ja kynän. 
Vaistoan, että ilmiöt ovat nyt liikkeellä monilukuisina.
Metsissä kohoavat esiin muikeat herkkutatit.


Kiinnostuin espoolaisen Juho Niemisen runoudesta luettuani Luetut, lukemattomat -blogin postauksen miehen uusimmasta runokokoelmasta Saattaa sisältää pähkinää. Lainasin kirjastosta kyseisen kokoelman, ja sittemmin myös paljon runoja lukevan, tuntevan ja kirjoittavan ystäväni (Moi Pekka!) suosituksesta tämän Niemisen neljän vuoden takaisen esikoiskokoelman. Olen lukenut kumpaakin kokoelmaa vuorotellen ja rinnakkain, ja olen lukemastani aidosti vaikuttunut. Niemisen runot ovat nimittäin ihan mahtavia: niissä on samanaikaisesti ihmeellisen luontevaa ja lempeää huumoria ja lakonista lannistuneisuutta, ne ovat akateemisella tavalla älykkäitä ja ilahduttavan oivaltavia, ja kuitenkin ne ovat helppolukuisia ja -tajuisia. Nieminen kuvaa runoissaan pieniä hetkiä ja arkisia sattumuksia, mutta asioita katsotaan hieman tavanomaisesta poiketen, tuoreista ja virkistävistä näkökulmista. Jopa sotkuista kotia ja tavararöykköiden muodostamia rytöläjiä voi katsoa uusin silmin.

Kupit ja lautaset istuvat kylvyssä 
ja jakavat eritteitä. Kevään rohkaisemat rytöläjät 
ottavat pitkän askeleen omasta nurkastaan 
ja järjestävät suurta festaria keskelle kämppää. 

En raivoa vastaan. Tämä on huoneiden luonto.

Saattaisin raivata tähän romanttisen aukean, 
jos olisi toivoa että nainen tulisi kylään. Tai jos joskus 
viettäisin täällä aikaa. En ole kotona, olen 
elokuvassa, kirjassa, internetissä.

Muovin kukkia -kokoelman runot sijoittuvat lähinnä kaupunkimiljööseen, ja suurin osa niistä paikantuu vahvasti Helsinkiin. Runojen nimissä vilahtelevat Hämeentie, Kaivopuisto, Punavuori ja Töölönlahti, katukuvassa kolistelevat raitiovaunut, ja runojen minäkertoja pohtii, miten Helsinki on pala palalta muuttanut hänen päähänsä asumaan. Tutuiksi ovat tulleet kadut, korttelit ja tärkeimmät maamerkit, asematunnelin kerjäläiset ja jeesuskauppiaat, torit, Kallion kapakat ja ykköskehän ruuhkat. Kaupunkiaan hän tutkii ja havainnoi hellyydellä ja lempeydellä, ja tekee siitä teräviä, veikeitä ja oivaltavia huomioita. Vappupiknikillä kohtaavat pöljät ja elostelijat, kuohuviinistä ja perunasalaatista ammenetaan reippautta, ja ohi kulkeva väki on ilmeettömyydessään kuin lauma muurahaisia.

Luen tästä metsästä olentojen merkit, bongaan tutun juopon kuin 
mustarastaan, 
katson kohti silläkin uhalla että se tulee juttelemaan. 
Maineeni puolesta en pelkää, 
ja yhtä hyvin voisin minäkin tässä alkaa huudella ääneen asioita, 
jotka ovat mielessä päällimmäisenä.

Välillä rivien väleistä on luettavissa alakuloa ja pettymystä, mutta myös elämäniloa ja uteliaisuutta. Nieminen kuvaa rehellisesti lähijunien ja rappukäytävien paikoin jopa raadollista todellisuutta, sekä ihmisiä, joiden elämästä puuttuu suunta - ja silloin suuntana on baari. Mutta kauneuttakin löytyy: kun sade valuu taivaan lasissa liköörinhitaana, tai mukulakivet kimaltavat sateisessa illassa kuin lohikäärmeen suomut, avautuu lukijalle hetkeksi ovi sellaiseen kauneuteen, joka on löydettävissä harmaan ja arkisen kaupungin pienistä yksityiskohdista. Runot maalaavat lukijan mieleen kuvia, maisemia ja tilanteita, jotka ovat eläviä ja uskottavia. Asioita, joita varmasti jokainen on nähnyt, mutta ehkä vain harva katsonut Niemisen lailla.

Miehen runot ovat alusta loppuun kiinnostavia ja kekseliäitä olematta kuitenkaan tippaakaan teennäisiä tai kikkailevia. Niiden rytmi tempaa mukaansa, ja ne herättelevät mielikuvitusta ja saavat lukijan katsomaan maailmaa uusista näkökulmista. Muovin kukkia on esikoiseksi melkein hämmästyttävän kokonainen kokoelma, joka ilahduttaa ja puhuttelee. Samastumispinta-alaakin löytyy - esimerkiksi varmasti moni liian kiltti ja tunnollinen ihminen löytää näistä ajatuksista jotain omaansa:

Kadehdin niitä, jotka eivät kiihkoissaan 
muista ehkäisyä. Kadehdin niitä, jotka 
eivät pääse irti tupakasta. 

Kadehdin niitä, jotka riidellessään 
särkevät astioita. 
Kadehdin niitä, jotka 
myöhästyvät bussista.

Minulle suositeltiin tätä kirjaa, eikä suotta. Nyt on minun vuoroni levittää sanaa. Runojen ystävät, lukekaa tämä! Lupaan, että se kannattaa!

Kommentit

  1. Kylläpä ilahduin, kun näin että kirjoitat Niemisestä! Saattaa sisältää pähkinään oli minusta kerrassaan mainio, ja selvästi tässä esikoisessa on samaa oivaltavuutta, arjen kauneutta ja välillä alakuloakin. Täytyy lukea tämäkin!

    " En ole kotona, olen
    elokuvassa, kirjassa, internetissä."

    Ihan parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, olen pitänyt hurjasti pähkinäkirjastakin, mutta kyllä tämä esikoinen on vähintään yhtä hyvä - vähän napakampi ja tiiviimpikin kuin pähkinäkirja. :) Lue ihmeessä tämä, aivan varmasti ihastut! <3 Sinua puolestani kiitän Niemisen teosten löytämisestä!

      Ja niinpä, tuo sitaatti on ihan parasta! :)

      Poista
  2. Kuulostaa hyvältä, elämänmakuiselta runoudelta. Menee ehdottomasti lukulistalle, haluaisin heti lukea lisää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihi nainen, hyvää ja elämänmakuista runoutta, kyllä! Kannattaa lukea! :)

      Poista
  3. Kiinnitin huomiota samaan kohtaan kuin Liisa! Mukava ajatus!

    Houkuttelet mukavasti taas runouteen, Sara! Kuulostaa juuri minullekin kolahtavalta runoilijalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, eikös vaan olekin? :) Muovin kukkia oli pullollaan juuri tuollaisia mainioita oivalluksia ja ajatelmia.

      Ja kiitos! <3 Olen ihan varma, että Niemisen runoista sinäkin pitäisit paljon! :)

      Poista
  4. Jos sade valuu liköörinhitaana, nämä kirjat on pakko lukea. Lämmin kiitos mahtavasta arviosta ja suosituksesta. Vaikka kuinka yrittää pysyä kärryillä siitä, mitä runoudessa tapahtuu ja lukee laaja-alaisesti erilaisia runoilijoita, kaikkea ei löydä. Nytpä suuntaankin kirjastoon, kunhan pääsen kaupunkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijatar, ihana kommentti - kiitos! <3 Toivottavasti olet jo saanut Niemisen teokset luettavaksesi. Kerro sitten, mitä pidit! :)

      Poista
  5. Moi!

    Googlettelin sellaista kirjaa kun Diana Gabaldonin Tuliristi ja päädyin sun sivuille. Haluaisin kovasti kyseisen kirjan ostaa. Se kun on ainakin joskus sulta hyllystä löytynyt, niin olisin kysynyt oletko kiinnostunut kirjaa myymään?
    Laitathan mailia madebyjoanna@gmail.com :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joanna, valitettavasti en ole kirjaa vielä itsekään lukenut, enkä muutenkaan raaski luopua Gabaldoneistani, joten minusta ei taida tällä kertaa olla apua. :)

      Poista
  6. Olin jo aikeissa kommentoida uudempaan Pohjola-postaukseesi, miten ihania kuvia, erityisesti ruokakuvia sinulla on, kun onnekseni huomasin tämän postauksen. Olen kiinnostunut tänä vuonna kovastikin runoudesta, mutta tämä Nieminen ei vielä ole tuttu, mutta lainaamasi esimerkkirunot ovat kyllä sellaisia, jotka minuakin houkuttavat ja koukuttavat saamaan lisää! :) Pakkopakko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joanna von Scarlett, kiitos kuvakehuista! Ja kylläpä olen iloinen, jos löysit Niemisen runoteokset postaukseni myötä. Toivottavasti olet saanut Niemistä luettavaksesi, ja olet pitänyt lukemastasi. :)

      Poista
  7. Jännää, että tämä tekstistäsi saama innostukseni on pysynyt mukana matkan varrella näin pitkään. Niemisen runojen löytäminen on osoittautunut kovin vaikeaksi, mutta listalla olen Niemisen pitänyt koko ajan. Olen silloin tällöin katsonut, saako kirjastosta, mutta ei ole koskaan ollut paikalla, jos edes koko kirjastossa. Täytyykin tehdä tehoisku ja tutkia, mistä todella voisin vaikka sitten jonottaa Niemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joanna von Scarlett, Pirkanmaallakaan ei Niemisen runoja löydy joka kirjastosta, harmillista. Toivottavasti sinulla kuitenkin pian tärppää ja pääset lukemaan, nämä ovat niin mainioita! :)

      <3

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit