John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa

John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar, 2008. 204 sivua. Alkuteos The Boy in the Striped Pyjamas, 2006.)

Sinä päivänä hän istui pöydän ääreen kynä ja paperia edessään ja kertoi Isoäidille, kuinka onneton oli ja miten kovasti toivoi että olisi taas Berliinissä. Hän kertoi Isoäidille talosta ja puutarhasta ja penkistä, jossa oli kyltti, ja korkeasta aidasta ja puisista lennätinpylväistä ja piikkilankakeristä ja kovasta maasta niiden alla ja parakeista ja muista rakennuksista ja savupiipuista ja sotilaista, mutta eniten hän kertoi ihmisistä, jotka asuivat siellä, ja heidän raidallisista pyjamistaan ja kangaslakeistaan, ja sitten hän kertoi miten ikävä hänellä oli Isoäitiä, ja hän lopetti kirjeensä sanoihin "sinua rakastava pojanpoikasi Bruno".


Bruno on yhdeksänvuotias saksalaispoika, joka asuu isänsä, äitinsä ja sisarensa kanssa Berliinissä. Eräänä päivänä hän löytää perheen kotiapulaisen Marian pakkaamasta tavaroitaan, selviää että koko perheellä on edessään muutto uuteen paikkaan isän tärkeiden työtehtävien vuoksi. Bruno ei haluaisi muuttaa, jättää taakseen isovanhempiaan, kolmea parasta ystäväänsä, rakasta kotitaloa, tuttua koulua ja koko Berliiniä; elämää ja ihmisiä kuhisevaa kaupunkia, jossa on paljon hienoja kauppoja, houkuttelevia hedelmä- ja vihanneskojuja ja kahviloita, joissa ihmiset vaihtavat iloisina kuulumisia.

Bruno käsittää että uusi paikka on nimeltään Aus-vitsi, ja huomaa sen olevan kaikella tapaa erilainen kuin Berliini: uudessa kodissa on vain kolme kerrosta entisen viiden sijaan (kuka voi muka asua niin pienessä tilassa?), talon ympärillä ei ole lainkaan katuja, eikä hedelmä- ja vihanneskojujakaan näy missään. Talon läheisyydessä kulkee pitkä piikkilanka-aita, ja aidan toisella puolella asuu valtavasti ihmisiä, jotka kaikki ovat pukeutuneet samanlaisiin raidallisiin pyjamiin ja kangaslakkeihin. Bruno kadehtii heitä; aidan toisella puolella on myös sadoittain lapsia, eikä Brunolla ole ketään kenen kanssa leikkiä - ja hänkin haluaisi kulkea pyjama päällä päivät pitkät.

Asuttuaan Aus-vitsissä jonkin aikaa Bruno lähtee tutkimusretkelle kävellen aidan viertä pitkin. Retkestä tulee kohtalokas, sillä Bruno tapaa pienen pojan, Shmuelin, josta tulee hänen uusi paras ystävänsä.


Poika raidallisessa pyjamassa on koskettava ja ajatuksia herättävä kirja, se kertoo tärkeästä aiheesta, joka ei koskaan saisi päästä unohtumaan: holokaustista. Tämä teos on kuitenkin erilainen ja uudenlaisella, raikkaalla tavalla kerrottu surullinen holokaustitarina, jonka kertojana on pieni ja naiivi saksalaispoika. Kaikki tapahtumat nähdään Brunon perspektiivistä, joskin lukija tietää ja ymmärtää koko ajan enemmän kuin poika. Brunon ymmärtämättömyys tuntuu hetkittäin epäuskottavalta ja ärsyttävältäkin, mutta toisaalta se on tavallaan ymmärrettävissä; kukaan ei kerro tälle hyvissä oloissa kasvaneelle pojalle mistään mitään.

Myös perheessä tapahtuu asioita, joita Bruno ei näe tai käsitä, mutta lukija saattaa ymmärtää rivien väleistä. Pidempään kestänyt "Aus-vitsissä" oleskelu alkaa vaikuttaa aikuisiin, erityisesti Brunon äitiin. Äiti alkaa käyttää runsaasti alkoholia, lääkesherryä, ja hän hakee salaa lohtua nuoren sotilaan sylistä. Myös teini-ikää lähestyvän isosiskon käytös muuttuu vähitellen.

Kirjan loppuratkaisu on koskettava ja mieleenpainuva; vaikka kirjan lukemisesta on jo useampi kuukausi aikaa, näen silti elävästi mielessäni viimeisten sivujen järkyttävät tapahtumat. Boynen kieli on hyvin yksinkertaista ja kirja vaikuttaakin kerronnaltaan äkkiseltään ajateltuna nuorten- tai jopa lastenkirjalta, mutta sitä Poika raidallisessa pyjamassa ei missään nimessä ole.

John Boyne vakuutti minut jo Romanoveista kertovalla romaanillaan Tarkoin vartioitu talo, mutta tämän toisen historiallisen romaanin luettuani ihailen miestä vieläkin enemmän. Boyne on todellakin loistava tarinankertoja! Tulen varmasti jatkossa lukemaan lisääkin miehen kirjoja, ainakin toistaiseksi vielä kääntämätön Crippen ja Nooa Notkoniitty karkaa kotoa kiinnostaisivat kovasti.

Pojasta raidallisessa pyjamassa lisää näissä blogeissa: Kirjainten virrassa, Järjellä ja tunteella, Kirjahamsteri, La petite lectrice, Kirjapeto ja Tarinauttisen hämärän hetket.
Itse osallistun tällä teoksella Satun luettujen Lapsen silmin -minihaasteeseen.