sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Tampereen Teatteri: Näytelmä joka menee pieleen


(Kuvassa Risto Korhonen, Mari Turunen, Pia Piltz, Arttu Ratnen, Lari Halme, Ville Majamaa ja Matti Hakulinen. Kuva: Harri Hinkka, Tampereen Teatteri.) 


Näytelmä joka menee pieleen (The Play That Goes Wrong) 16.2.2017
Käsikirjoitus: Henry Lewis, Henry Shields ja Jonathan Sayer, suomentanut Mikko Koivusalo
Ohjaus: Mika Eirtovaara
Suomen kantaesitys 14.10.2016 Tampereen Teatterin Päänäyttämöllä
Kesto n. 1 tunti 55 minuuttia (väliaikoineen)
Lavastussuunnittelu Marjatta Kuivasto, pukusuunnittelu Mari Pajula, valosuunnittelu Raimo Salmi, äänisuunnittelu ja musiikki Ivan Bavard, kampausten, maskien ja peruukkien suunnittelu Jonna Lindström
Rooleissa: Matti Hakulinen, Ville Majamaa, Risto Korhonen, Arttu Ratinen, Pia Piltz, Lari Halme, Mari Turunen ja Tomi Alatalo

Innokas harrastajateatteriryhmä on ottanut työn alle perinteikkään brittiläisen murhamysteerin. Ryhmän aiemmissa produktioissa kaikki ei ole mennyt aivan putkeen, mutta tällä kertaa kaiken pitäisi olla koko lailla kohdillaan: lavasteet ja rekvisiitta ovat moitteettomat, näyttelijät ovat paneutuneet rooleihinsa huolellisesti ja innolla, ja tekniikan väellä on homma ammattitaitoisesti hanskassa. On ensi-illan aika!

Näytelmä alkaa. On talvi 1922, tapahtumapaikkana muuan yksityisasunto Havershamin kartanossa. Vietetään Charlesin ja Florencen kihlajaisiltaa - ikävä kyllä itse sulhanen vain makaa hengettömänä kirjaston divaanilla. Tästä kohtauksesta alkaa mystinen murhatarina, jossa osansa on vainajan läheisillä, poliisitarkastajalla ja kartanon puutarhurilla - sekä hovimestarilla, totta kai.

Näyttelijät antavat kaikkensa ja upeat kulissit luovat juuri oikeanlaisen tunnelman (niin kauan kuin ne pysyvät jollain lailla pystyssä), mutta ensihetkistä alkaen matka on täynnä mutkia, ja näytelmä, jonka oli määrä onnistua viimeistä piirtoa myöten, meneekin kaikin mahdollisin tavoin pieleen...

(Kuvassa Risto Korhonen, Ville Majamaa ja Matti Hakulinen. Kuva: Harri Hinkka, Tampereen Teatteri.)

Lienen kertonut lukuisia kertoja, etten ole komedian ylin ystävä. Teatterin katsojana olen vakava ja etenkin itseni vakavasti ottava ( :D ), ja lavalla toivon useimmiten näkeväni tuskaa ja draamaa. Kuivakkaan huumorintajuuni kolahtaa aika harva hauskaksi tarkoitettu teksti. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että Näytelmä joka menee pieleen oli niin hillittömän hauska, että ulvoin katsomossa naurusta käytännössä koko kaksituntisen ajan.

Jo ennen näytelmän alkua ilmassa on viihdyttävää pöhinää: käsiohjelma hämmentää (esimerkiksi miksi Lari Halme onkin muka Risto Korhonen? - tämä kyllä aukeaa lukijalle hetkellisen hämmästelyn ja käsiohjelmaan syvemmän perehtymisen myötä), samoin ennen näytelmän alkua katsomossa yleisön joukossa kuljeskeleva tekniikan väki, jolta on hukassa milloin mitäkin: etsitään koiraa, Duran Duranin levyä, välillä vähän toisiaankin. Kulissien kanssakin on pientä ongelmaa jo ennen kuin näytelmä ehtii alkaakaan.

Alkuperäistekstin tarina on mielenkiintoinen: näytelmä on saanut alkunsa brittiläisten näyttelijäopiskelijoiden pubiin tekemästä hupikomediasta. Sittemmin näytelmästä on tullut hitti, se on valloittanut ja vetänyt katsomoita täyteen paitsi Lontoossa, myös muun muassa New Yorkin Broadwaylla ja Australiassa. Se on myös kerännyt useita arvostettuja alan palkintoja. Eikä ihme. Kaikessa pöhköydessään näytelmä vain kertakaikkiaan toimii alusta loppuun, ja on vaikeaa kuvitella ihmistä, jota kyseinen teos ei tippaakaan naurattaisi.

Näytelmä joka menee pieleen on kaikin puolin lähes täydellinen komedia. Vaikka kaksituntinen vaikuttaa täysin päättömältä kohellukselta, on se todellisuudessa millintarkkaa työtä; kuin hyvin öljytty koneisto tai katkeamaton ketju, joka koostuu täydellisistä ajoituksista, sekä timantinkovien ammattilaisten työstä yhtä lailla lavalla kuin sen takana. Näytelmä on kuin yhdistelmä Monty Pythonia ja Kummelin pieleen menneitä otoksia, ja teatterista poistuttuaan huomaa juuri tehneensä melkoisen vatsalihastreenin.

(Kuvassa Matti Hakulinen, Risto Korhonen, Ville Majamaa, Arttu Ratinen, Lari Halme ja Pia Piltz. Kuva: Harri Hinkka, Tampereen Teatteri.)

Näytelmälle joka menee pieleen ehdottoman lämmin suositus!
Me pääsimme katsomaan näytelmän Tampereen Teatterin pressilipuilla. Kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...