Mitä kuuluu?

Täällä on ollut hiljaista jo yli kaksi viikkoa, huh. Jäin kesälomalle puolisentoista viikkoa sitten, ja vaikka vakaa aikomukseni oli loman aikana lukea ja blogata kuin viimeistä päivää, kävikin ihan päinvastoin: olen kärsinyt senpäiväisestä luku- ja blogijumista, ettei tämmöistä ole hetkeen nähty. Hyllyt ja nurkat pursuilevat toinen toistaan kiinnostavampia kirjoja, mutta kun otan kirjan käteeni uppoutuakseni sen maailmaan, käy joka kerralla sama homma: saan vaivalla luettua pari sivua ja siinäpä se. Lukeminen ei suju eikä tarina lähde vetämään, oli kirja mikä tahansa, tai kuinka hyvä tahansa. Bloggaamisen kanssa tilanne on ollut samankaltainen: avaan tekstiluonnostelman, ja pääni valtaa tyhjyys. Mitään ei tule ulos.

Jumien helpottamista odotellessani olen keskittynyt mukaviin asioihin: ystäviin, pitkiin metsälenkkeihin koiran kanssa, leipomiseen ja jalkapalloon (Mestarien liigan lohkovaihekin alkoi tällä viikolla, voi onni ja autuus!). Sekä kulttuuriin, josta kohta vähän lisää. Mutta nyt voin ilolla todeta, että kadonnyt jyvä on tainnut löytyä, ja olen parantunut: ajatus bloggaamisesta tuntuu taas tosi hyvältä ja houkuttelevalta, ja eilisiltana kirjastossa huomasin ajattelevani kuin ennen vanhaan: haluan taas lukea kaikki maailman kirjat! :) Nyt ennen kuin pääsen taas kunnolla kirja- ja kuvapostausten makuun, kertoilen vähän siitä, mitä kaikkea mukavaa olen viime aikoina tehnyt. Alkusyksy onkin ollut varsinaista elämysten aikaa.


Elokuun lopulla Hämeenlinnassa vietettiin Taiteiden Yötä. Tärkeä osa kyseistä tapahtumaa oli Verkatehtaalla järjestetty ilmaistapahtuma Kirjan Yö, jossa oli mahdollisuus tavata melkoinen joukko mielenkiintoisia suomalaisia kirjailijoita ja tehdä samalla hyviä kirjalöytöjä kirjakauppa- ja antikvariaattiosastoilta. Ilta kuulosti jo etukäteen niin houkuttelevalta, että päätimme junailla Hämeenlinnaan ihanan ystäväni Elinan kanssa.



Paikalla oli mm. suursuosikkini Joel Haahtela, joka keskusteli Vanaja-salin lavalla Riina Katajavuoren kanssa minuudesta ja itseltään hukassa olosta, sekä siitä, miten kaunokirjallisuus liittyy identiteetin käsitteeseen. Keskustelussa sivuttiin luonnollisesti myös kummankin kirjailijan omaa tuotantoa, ja kiinnostuin kovasti Katajavuoren syksyn uutuusteoksesta Wenla Männistö (Tammi).


Illan aikana esiintyivät myös Sirpa Kähkönen, Aki Ollikainen ja Terhi Rannela, jotka keskustelivat samaisella lavalla siitä, miten erilaiset ryhmät näkyvät kirjallisuudessa, ja millaisiin ryhmiin ihminen haluaa tai joutuu kuulumaan.


Juhlakansan joukosta löytyi myös iki-ihana kirjailija Olli Jalonen, jonka syksyn uutuusromaanin Miehiä ja ihmisiä (Otava) pariin pääsyä odotan innolla. ♥


Hämeenlinnassa vietettyä kirjallista perjantai-iltaa seuraavana maanantaina lähdin muutaman päivän mittaiselle työ- ja opintomatkalle Kööpenhaminaan. En ollut käynyt Tanskassa aiemmin, mutta kaunis ja syyskesäisen aurinkoinen kaupunki hurmasi minut välittömästi. Suurin osa ajasta kului työasioiden merkeissä tanskalaisissa sairaaloissa, mutta ehdimme sen verran kierrellä kaupungillakin, että postaan jossain vaiheessa hieman enemmänkin Kööpenhamina-kuvia.


Tanskan-matkan jälkeen oli aika taas suunnata katse kirjallisuuteen, kun tamperelaiset kirjabloggaajat kokoontuivat Kahvilla-ravintolassa. Kuukausittainen tapaaminen oli tällä kertaa hieman tavallisuudesta poikkeava, sillä saimme vieraaksemme ihastuttavan kirjailija Terhi Rannelan, joka saapui paikalle kertomaan viime syksynä ilmestyneestä romaanistaan Punaisten kyynelten talo (Karisto, 2013). Ilta oli hauska, lämminhenkinen ja rento, ja kuitenkin samalla vakavia ajatuksia herättävä. Rannela (joka on sivumennen sanoen aivan hurmaava persoona!) kertoi romaaninsa syntyyn johtaneesta matkastaan Kambodžaan, kirjan tekovaiheista ja taustoista. Kirja itsessään on upea mutta rankka lukukokemus, josta kirjoitan myöhemmin lisää. Elina on kirjoittanut blogissaan perusteellisemmin Rannela-illastamme ja romaanin taustoista, kannattaa käydä kurkkaamassa! Minä puolestani kiitän Terhiä hienosta illasta. Seurasi oli meille suuri ilo. ♥


Ennen lomalaitumille pääsyä käväisin saman viikonlopun aikana kahdessa hienossa taidenäyttelyssä. Ateneumin Tove Jansson-näyttelyyn ehdin juuri paria päivää ennen sen päättymistä, enkä ollut todellakaan ainoa viime tipassa asian suhteen herännyt: viimeisen aukioloviikonlopun perjantaina vielä tuntia ennen sulkemisaikaa ulkona Ateneumin edustalla oli pitkä jono!

Näyttely itsessään oli aivan mahtava. Pidin paljon kaikesta näkemästäni, mutta suurimman vaikutuksen minuun tekivät varhaiset muumityöt, sota-aikana lehdissä julkaistut kantaa ottavat karikatyyrit, meriaiheiset maalaukset, sekä mustavalkoiset valokuvat Toven elämästä. Ja sitä videota, jolla onnellisen oloinen Tove tanssii rakkaan Klovharuninsa kallioilla, olisin voinut katsella tuntitolkulla. ♥


Samana viikonloppuna oli toinenkin hieno taidenäyttely avoinna viimeisiä päiviään. Kävin lomani alkajaisiksi sunnuntaina 7.9. Hämeenlinnan Taidemuseossa katsomassa Taiteilijatoveruutta -näyttelyn, jossa oli esillä neljän suomalaisen taidemaalarin, Helene Schjerfbeckin, Ada Thilénin, Helena Westermarckin ja Maria Wiikin töitä. Olin lukenut vain muutamaa viikkoa aiemmin Riitta Konttisen samannimisen tietoteoksen (Taiteilijatoveruutta, Siltala, 2014), johon ihastuin aivan täysin. Näyttely olikin melkoinen elämys, jota kirjan lukeminen ennen töiden näkemistä hienosti pohjusti.




Loman aikana olen ehtinyt käydä vielä leffassa ja teatterissakin. Ensin kävin katsomassa elokuvan The Invisible Woman, jossa suursuosikkini Ralph Fiennes ansiokkaasti esittää nuoreen Ellen Ternaniin rakastuvaa Charles Dickensiä. Visuaalisesti hieno elokuva, komea puvustus, ja upeat näyttelijät. Teki mieli alkaa kahlata Dickensin tuotantoa läpi ihan tosissaan!

Viime viikonloppuna oli puolestaan Tampereen Työväen Teatterin vuoro, kun kävin katsomassa 2.9. Eino Salmelaisen näyttämöllä ensi-iltansa saaneen brittinäytelmän Yöllisen koiran merkillinen tapaus. Näytelmä perustuu Mark Haddonin samannimiseen romaaniin, ja se on ollut Lontoossa melkoinen katsoja- ja arvostelumenestys. Tamperelaisversiota en voi kuin ylistää: Jyrki Mänttäri tekee aivan huikean roolityön 15-vuotiaana, lievästi autistisena Christopherina.

Päätän megapostaukseni muutamaan Porvoo-kuvaan. Pääsin nimittäin piipahtamaan alkusyksyisessä Porvoossa pari päivää sitten, ja ai että oli taas ihanaa. :) Palaan asiaan kirjojen ja muun mukavan merkeissä pian. Mutta sitä ennen kertokaapa ystävät, mitä teille kuuluu, ja mitä luette tällä hetkellä? 





Kommentit

  1. Hei ja terveisiä pienestä Kings Langleyn kylästä Lontoon läheltä, jossa lueskelen postausta ja IHAILEN valokuviasi. Täällä on 26 astetta lämmintä, uskomatonta, mutta totta. Tee maistuu ja romaani edistyy.
    Kiitos vielä minunkin puolestani ikimuistoisesta kirjabloggaajatapaamisesta.
    Jos ja kun saan ensi vuodeksi aikaan historiallisen romaanin, lupaan järjestää tamperelaisille bloggareille jotain erityistä. <3 Olette ihania (mutta näillä sanoillani EN kalastele positiivisia arvioita, heh, kestän kyllä risut ja ruusut yhtä lailla).
    PS. Viime yönä näin unta Dickensistä...
    PPS. Fiennes on myös minun EHDOTON suosikkini, voi sitä karisman määrää...
    Ihanaa syksyä!

    VastaaPoista
  2. Mikähän siinä onkin, että aina ulkomailla reissatessa tulee käytyä museoissa ja gallerioissa, mutta Suomessa en ole käynyt edes oman kotikaupunkini taidemuseossa koskaan? Viime syksynä pääsin sentään first time ever kansallismuseoon. :)

    Ja tällä hetkellä lukemisen alla on Kaari Utrion Yksisarvinen. On aika massiivinen teos, toivottavasti juoni pitää otteessaan loppuun asti!

    VastaaPoista
  3. Löysin tämän blogin muutama päivä sitten. Vaikutuin suuresti, sillä sisälläni elää lukutoukka joka ei pääse oikeuksiinsa. Onneksi mulla on vielä elämä edessä ja voin lukea vielä paljon kuhan tästä lukiosta selviydyn! :) Vastauksena kysymykseen, minulla on kesken yhteiskuntaopin 2. kurssin kirja jos sen voi laskea

    VastaaPoista
  4. Joskus ei vaan saa aikaiseksi, syystä tai toisesta. Ihanaa oli kuitenkin lukea postauksesi ja jään odottamaan taas lisää!

    VastaaPoista
  5. Tervetuloa takaisin! Pieni tauko tekee hyvää. Ihania lomakuvia! Voi kun miekin osaisin kuvata...

    VastaaPoista
  6. Olen niin odottanut tätä juttuasi - ja sehän on aivan ihana! Hienot kuvat, kuten aina, ja paljon kaikkea kivoja tapahtumia, joista osan olen päässyt jakamaan kanssasi. <3

    Terhi Rannela sai minustakin ikuisen ihailijan, niin pyyteettömästi ja reippaasti hän suhtautui moneen tärkeään asiaan. Hämeenlinnassa oli myös huippukivaa.

    Minäkin sain blogiruuhkan aukaistua ja nyt on monta tekstiä kesken. Jotain ranskalaistakin on kohta tulossa... Ja kesken on nyt Peter Sheridanin Nuoruuteni Dublin. Sen verran palaan vielä Irlantiin näinä syyskuun öinä.

    VastaaPoista
  7. Joskus tauko kirjoista ja lukemisesta tekee hyvää - blogitauoista nyt puhumattakaan. Mutta on sentään hyvä, että lukujumisi on kuitenkin parantunut!

    Kaikenlaista ihanaa kulttuuria olet ehtinyt harrastaa, vaikka kirjat olisivatkin levänneet.

    Minulla on parhaillaan kesken kaksi aivan ihanaa kirjaa, eli A.S. Byattin Lasten kirja ja Tove Janssonin Haru, eräs saari. Nautin suunnattomasti joka sivusta.

    VastaaPoista
  8. Oletpa käynyt monenmoisissa kulttuurillisissa riennoissa ja Köpiksessäkin -oih, itse ihastuin siihen viime kesänä <3 Odotankin innolla postaustasi Köpiksestä. Ja mahtavaa, että luku- ja bloggausintosi alkaa palailla. :)

    Minulla sen sijaan lukemiselta aikaa on viime aikoina vienyt asunnon etsiminen, muuttojärjestelyt, jotka vielä jatkuvatkin ja uuteen työpaikkaan valmistautuminen. Tässä vaiheessa voinkin jo vinkata, että näemme varmasti seuraavassa Tampereen kirjabloggaaja-tapahtumassa.. ;) Palasin hiljattain Dublinista pidennetyltä viikonloppumatkalta ja postaus siitä onkin tulossa, kunhan saan ensin naputeltua ainakin yhden kirja-arvion. Matkalukemiseni James Joycen Dublinilaisia on yhä kesken, kun en ehtinytkään juuri matkan aikana lukea. Alice Munron novellikokoelmasta Hyvän naisen rakkaus on kesken enää pari novellia ja lisäksi haluttaisi jo kovasti tarttua Per Pettersonin uusimpaan kirjaan.. Oi oi, niin paljon kirjoja :-D

    VastaaPoista
  9. Näissä sinun teksteissä ja kuvissa sielu lepää.

    PS. Sinut on haastettu blogissani

    VastaaPoista
  10. Ah, herkullinen postaus! Härkösen uusin loppusuoralla :) Nauti lomasta...

    VastaaPoista
  11. JA haaste, Saraseni...
    http://millainenelama.blogspot.fi/2014/09/limerikki-blogihaaste-porvoo.html

    VastaaPoista
  12. Ihana lukea syyskuustasi Sara! <3

    Nyt mietin että ehtisinkö Tampereelle, tuo Yöllisen koiran merkillinen tapaus oli u-pe-a kun näin sen brittiversiona NT Liven kautta. Kirjakin on kyllä lukematta. Tove-näyttely oli myös huikea, sitä videota olisi tosiaan katsellut pitempään ja ne varhaiset muumit! Ja sota-ajan maalaukset, oi, oli pakko hankkia yksi postikorttina työhuoneeseen.

    Täällä luetaan nyt Vanhan rouvan lokikirjaa iltaisin, päivisin Almost nearly perfect peoplea (johon en ole vielä päässyt ihan sisään) ja harkitsen Järvelän Tyttö ja pommi -kirjan aloitusta just nyt. Ihanaa lomaa!

    VastaaPoista
  13. Että viihdyin lukemassa sinun tekstejä. Porvoo ihastutti.

    VastaaPoista
  14. Mahtavaa, että olet parantunut blogijumista! <3 Sellainen voi iskeä aina joskus, minulla moinen kesti kerran puolisen vuotta, niin se oli blogin alkuaikoina se.

    Paljon kaikkea ihanaa olet kyllä kokenut ja nähnyt. Kirjan yössä olisi ollut ihanaa olla mukana. Kööpenhamina on aina niin söpö, rento ja hauska, ja Porvoo taas nätti ja minua lähelläkin.

    Minä lopettelin juuri Murakamin uusimman ja mietin, että mitä sitten alkaisin lukea. Pinossa on monenlaista, toisaalta mieli tekisi kotimaisen uutuuden pariin, toisaalta ulkomainen tiiliskivikin houkuttelisi. Hyvä ongelma.

    <3

    VastaaPoista
  15. Huh, minähän tässä ihan hengästyin kuin luin mitä kaikkea olet ehtinyt tehdä. Minä olen aika onnellinen, ettei itselläni ole kirjablogia, sillä minulle tulee aina säännöllisen epäsäännöllisesti noita kirjajumeja, etten saa mitään luettua - eipä ole paineita, kun ei "tarvitse" mihinkään kirjoittaa kirjoista.
    Luinkin teidän bloggaritpaamisesta Terhi Rannelan blogista, varmasti ihana ilta. Ja juu, tuon Hämeenlinnan taidenäyttelyn olisin kovasti halunnut nähdä, mutta se meni jo.

    VastaaPoista
  16. Oletpa ehtinyt tehdä monenlaista lomallasi! Hassua, että lukujumi iskee usein juuri silloin kun suunnittelee lukevansa oikein paljon.

    Minä odotan kovasti muutamien syksyn uutuuksien saapumista, sillä aikaa luen mm. Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa ja Enid Blytonin Viisikko(j)a.

    VastaaPoista
  17. Ihanainen lomapostaus!

    Mukavaa sykssynjatkoa sinulle! :)

    VastaaPoista
  18. Parempi myöhään... Ihanan innostunut postaus, ja hauska kuulla, että viihdyit(te) Kirjan yössä! Vielä ei ole mitään lopullista lyöty lukkoon, mutta voipi olla, että ensi vuonna taas järjestetään... :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit