torstai 23. kesäkuuta 2016

Annikin Runofestivaali 2016 (ja vähän juhannustakin)

Tässä ollaan jo aivan juhannuksen kynnyksellä, ja nyt vasta ennätän blogata kesäkuun toisena lauantaina vietetystä Annikin Runofestivaalista, josta on itselleni muodostunut jo sellainen ihana kesän kulttuurikauden avaava jokavuotinen kesäperinne. Tänä vuonna kanssani päivän ohjelmasta nauttimassa oli rakas ystäväni, Luettua elämää -blogin Elina, ja hänen blogissaan kannattaa käydä lukemassa lisää hienon runotapahtuman ohjelmasta. Omia juttujani vuoden 2014 Annikki-tunnelmista löytyy täältä ja täältä, ja viimekesäisiä kuvia puolestaan täältä.


Runofestivaali järjestettiin jo kolmattatoista kertaa, ja tapahtumapaikkana oli totta kai totuttuun tapaan tamperelainen, yli satavuotias Annikin puukortteli. Tänä vuonna olin itse paikalla vain noin puolet päivästä, sillä illaksi riensin hieman toisenlaisen kulttuurin pariin Kangasalle, suursuosikkini Heikki Silvennoisen ja Erja Lyytisen konserttiin. Iltapäivän aikana ehti kuitenkin kuulla ja nähdä vaikka mitä hienoa, vaikka illan ns. pääesiintyjät jäivätkin minulta näkemättä! Festivaalin tämänvuotisena teemana oli "Runoilija vieraissa", ja ohjelmistossa hypittiin rohkeasti yli taiteellisten raja-aitojen: runoutta yhdistettiin entistä enemmän tanssiin, kuvataiteisiin ja musiikkiin, ja erityisellä sijalla ohjelmistossa loisti performanssi.


Päivän ensimmäiset näkemäni esiintyjät olivat kotimaassaan suuresti arvostettu tanskalainen nykyrunoilija Martin Glaz Serup (kuvassa vasemmalla), ja hänen Kenttä-nimisen runokokoelmansa runojen käännöksiä suomeksi tulkinnut Tampereen oma poika, runoilija Pekka Kytömäki (kuvassa oikealla).





Kesäkuun alkupuoliskon sää on aina yhtä arvaamaton. Viime vuonna Runofestivaaleja vietettiin sateisessa ja tosi koleassa säässä, tänä vuonna ilmojen haltijat olivat selvästi suotuisammalla mielellä runokansaa kohtaan. Lyhyitä sadekuuroja ripsi muutamaan otteeseen, mutta suurin osa päivästä Annikilla oli aurinkoista ja melko lämmintäkin. Mutta onpa sää mikä tahansa, tunnelma Annikilla on aina yhtä lämmin ja iloinen. ♥


Yksi päivän mielenkiintoisimmista - ja riemastuttavimmista! - esityksistä oli suomalais-islantilaisen yhteistyön tulosta. Aluksi islantilainen runoilija ja kirjailija Kári Tulinius tulkitsi suomeksi (!) pitkän synnytystä kuvaavan runon...


... joka huipentui siihen, että tanssitaiteilija ja koreografi Satu Tuittila syntyi tunkeutumalla festivaaliyleisön halki kuin synnytyskanavasta pulpahtava vastasyntynyt. Mainiota! :)


Seuraavaksi lavalle saatiin ihan oikea pikkuinen, kun runoilija ja kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen astui lavalle pienen lapsensa kanssa. Kaksikko esitti runon, jossa pohdittiin kauniisti vanhemmuutta.


Huotarinen jatkoi improvisaatiorunouden parissa, ja esitti lonkalta huiman hyviä runoja, joihin oli ensin saanut yleisöltä muutamia avainsanoja. Runoihin yhdistyi myös toisenlaista improvisaatiota, sillä tanssija Satu Tuittila esitti runot samanaikaisesti tanssien.


Kolmikon lavavuoro huipentui hauskaan ja miltei vimmaiseen esitykseen, jossa tapahtui paljon päällekkäin: Tulinius lausui runon islanniksi, Huotarinen saman runon samaan aikaan suomeksi, ja Tuittila esitti runon tanssien. Aluksi kaikki näytti vielä suhteellisen seesteiseltä...


... mutta hetken päästä meno oli jo aivan hurjaa! :D Hauska esitys, kertakaikkiaan!





Annikilla oli jälleen myynnissä herkullisia, talkoovoimin valmistettuja herkkuja. Hengenravinto on tosi jees, mutta kyllä runonystävä tarvitsee myös murua rinnan alle. ♥



Runoyleisön joukossa iloiset ystävykset ja tamperelaiset runoilijat Arto Lappi (vasemmalla) ja Pekka Kytömäki (oikealla). ♥ Kummallakin runoilijalla oli hienoja uutisia: molemmilta ilmestyy uusi runoteos tulevana syksynä. Mahtavaa!


Lauri Viidan juhlavuosi näkyi mukavasti Annikilla (ja se tulee näkymään myös blogissani toivottavasti jo nyt kesän aikana). ♥


Lavalla runofestivaalin taiteellinen johtaja, runoilija J. K. Ihalainen, joka esitti aivan hillittömän hauskan kokonaisuuden performanssitaiteilija ja nykytanssija Reijo Kelan kanssa. Ihalainen lausui runoja (joiden tekstit olivat tosi muikeita), ja Kela - kuvassa lavan edustalla koivuhalon (?) kanssa - liikuskeli ympäri festivaalialuetta. :D




Kela jalkautui esityksen aikana yleisön joukkoon. Myös ystäväni Elina pääsi hetkeksi osaksi performanssia, kun Kela esitteli hänelle kirjaa. :D


Itselleni ja myös ystävälleni päivän ehdoton kohokohta oli kuitenkin se hetki, kun lavalle astui runoilija ja kirjailija Claes Andersson. ♥ Mies lausui tuoreimmasta kokoelmastaan Aamu meren rannalla (WSOY, 2015) runoja, joissa hän käsitteli oman isänsä elämää, ja omaa suhdettaan häneen. Todella kaunista, koskettavaa ja liikuttavaa! ♥




Andersson on myös erinomainen jazzpianisti, ja tästä hetkestä olen haaveillut vuosia: en ole koskaan kuullut Anderssonin soittoa livenä, mutta hänen esityksensä huipentui pianomusiikkiin. Nyyh, aivan ihanaa! ♥ ♥


Claes Anderssonin esityksen jälkeen olisi ollut tarjolla vielä vaikka mitä, mutta tässä vaiheessa minun oli aika jättää festivaalialue ja suunnata kohti Kangasalaa. Mutta vaikka päivä jäikin vähän tyngäksi, jätti se kuitenkin jälleen kerran niin hyvän ja lämpimän olon sydänalaan. ♥ Ja tietenkin sen riemastuttavan tunteen, että haluaisin lukea kaikki maailman runot tältä istumalta. :D

Annikin järjestäjille, talkooväelle ja hienoille esiintyjille suuri kiitos jälleen kerran! ♥ Ensi vuonna tapahtuma viettääkin ansaittua huilitaukoa ja välivuotta, mutta kesäkuussa 2018 nähdään taas!

*****

Ja nyt on aika siirtyä juhannuksen viettoon! Täällä juhannus kuluu osin töissä, mutta juhannuspäivän aamuna jään vihdoin kauan kaivatulle kesälomalle. Kulunut 10,5 kuukautta on ollut hurja, kun olen täyden työajan (joka on siis kaikella tavoin raskasta vuorotyötä) ohessa suorittanut yliopisto-opintoja 25 opintopisteen verran, enkä ole viime kesän jälkeen ehtinyt pitää kuin yhden viikon oikeaa lomaa. Takki alkaa olla aivan tyhjä, mutta nyt lomalla aion ladata akkuja toden teolla: seuraavat viikot kuluvat lähes yksinomaan kirjojen ja jalkapallon parissa. ♥ ♥ Ja tämän blogin, hurraa! Alan juhannusviikonlopun aikana tuoda blogiini mielestäni parhaimpia kesäkirjoja, ensi viikolla bloggaan parista upeasta uutuuskirjasta ja sukellan myös klassikoiden maailmaan. Muutama mielenkiintoinen haastekin odottelee vastaamistaan - taidankin aloittaa siitä, joka on odottanut pisimpään, ja esitellä blogissa 12 kirjaa riippukeinuun...

Mutta sitä ennen on aika toivottaa suloista, valoisaa ja kirjojen täyteistä juhannusta! ♥ ♥

8 kommenttia:

  1. Ihana, tunnelmallinen bloggaus Sara! Annikilla on selvästi ollut todella hieno tunnelma, voi kun minäkin olisin päässyt etenkin Pekka Kytömäkeä kuuntelemaan. <3

    Minun juhannussuunnitelmani ovat aika pitkälti samanlaiset kuin sinun, eli kirjoja ja jalkapalloa. Onneksi huomenna ja sunnuntaina tulee paljon pelejä! :D Rentouttavaa juhannusta Sara, ja nautinnollisia lukuhetkiä! <3

    VastaaPoista
  2. Onnellista juhannusta, Sara <3 Huikea työ- ja opintoputki takananasi, toivotan ihanaa lomaa! <3

    VastaaPoista
  3. Ihana päivä meillä olikin! ❤ Nuo tamperelaisrunoilijat hymyilevät niin vakuuttavasti, että syksyllä varmastikin luetaan runoja. Ja tuo Claes, voi ihme mikä mies!

    Ihanaa ja ansaittua lomaa, ystäväni! ❤ Ensi lauantaina kohti Vammalaa! Minäkin haaveilin muuten lomalukemisen vinkkaamisesta ja aloitinkin jo kirjoittamisen, mutta sitten olenkin vain paistanut lättyjä nuotiolla. Kivaahan se on sekin.

    VastaaPoista
  4. Voi kylläpä teillä on ollut ihana päivä ja se Kangasalan keikka varmasti oli huikea! Rentoudu ja nauti lomallasi täysillä! ♥

    VastaaPoista
  5. Tuo manitsemasi suurin kohokohta olisi ollut sitä myös minulle. Tuo mies hurmaa.

    VastaaPoista
  6. Ah, huippu päivä ollut teillä! <3 Olisinpa saanut olla mukana, mutta onneksi on saanut lueskella näitä sinun ja Elinan ihania koosteita ja katsella kuvia. <3 Claes Anderssonia olisi ollut ihana kuulla.

    Nautihan lomastasi! <3 Minulla on kesäprojektina nyt Alastalo. Hyvin etenee; ei enää pitkästi niin 1. osa on luettu.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...