Cuba, te echo de menos!

Palasin eilen parin viikon Kuuban-matkaltani ja yritän nyt pikkuhiljaa sopeutua tähän suomalaiseen normaalielämääni. Helppoa se ei ole ollut, kiitos etenkin kotiinlähtöpäivänä iskeneen rajun flunssan, vielä menomatkaakin voimakkaamman jet lagin, sekä eilen vallinneen perisuomalaisen "talvisään" - jäätiköllä räntäsateessa liukastelu kun alkoi ottaa päähän välittömästi Helsinkiin laskeutumisen jälkeen. :) Rinnassa juilii myös kova Kuuba-ikävä, ehdin nimittäin kahdessa viikossa menettää sydämeni tuolle ihanalle maalle ja sen ihanille ihmisille totaalisesti. Näissä tunnelmissa kirjoittelen nyt näin tuoreeltaan hieman matkakuulumisia kuvineen, ja kerron millaisena Kuuban itse koin.

Vanhan Havannan kaduilla.




Kuuba tuoksuu sikareilta, suolaiselta mereltä, raikkaalta tuulelta, pakokaasuilta ja kookokselta. Se maistuu rommilta, tuoreilta guavoilta, sokeriruokomehulta ja täydellisiltä espressoilta. Se on kaikkien aistien juhlaa, kaikkialla kuuluvaa musiikkia, vanhoja amerikanrautoja, kokovalkoisiin pukeutuneita santeria-uskonnon harjoittajia, vanhoja teryleenipukuisia herrasmiehiä, kadunkulmissa salsaavia ihmisiä, liikkuvia lantioita, kuumuuden väsyttämiä laihoja kulkukoiria, kukkivia kahvipensaita, seinissä siintäviä "Che" Guevaran kuvia ja vallankumousiskulauseita, loputtoman mielenkiintoista historiaa, rappioromanttista kauneutta, sekä ennen kaikkea iloisia hymyjä ja ahkeria, sitkeitä ja ystävällisiä ihmisiä, joiden sisällä kaikista vastoinkäymisistä ja vaikeuksista huolimatta asuu aito ilo ja intohimo elämään.

Leikkiviä lapsia Havannassa.

Ehdin kahden viikon aikana nähdä maata kohtuullisen mukavasti, sain siitä hyvän ensikäsityksen joka jätti nälän palata pian takaisin ja nähdä ja kokea lisää. Ensimmäisen viikon vietin maan hurmaavassa pääkaupungissa Havannassa, sieltä kävin opastetulla retkellä maan länsiosissa, Soroassa ja Viñalesin laaksossa tupakkapeltojen keskellä. Seuraavan viikon aikana pääsin käymään Cienfuegosin, Trinidadin ja Santa Claran kaupungeissa, sekä Topes de Collantesin luonnonpuistossa ja vuoristossa patikoimassa. Loma huipentui viiteen päivään Varaderon valkohiekkaisilla rannoilla turkoosin meren äärellä. Nyt olen ruskea ja hyvin levännyt, paljon uutta nähnyt ja oppinut, sekä montaa uutta kokemusta ja ystävää rikkaampi.

Arkisia puuhia Trinidadissa.


Vaikka olen joskus osannut hieman espanjaa, kuubalaista espanjaa oli vaikeaa ymmärtää. Se ei kuulosta mielestäni yhtä kauniilta kuin esimerkiksi Espanjassa puhuttava espanja, heikot s-äänteet ja epäselvät konsonantit tekevät kielestä hauskan ja eksoottisen kuuloisen. Moni puhui kuitenkin hyvää tai jopa erinomaista englantia, ja kommunikointi ihmisten kanssa olikin helppoa. Kuubalaiset ovat myös hyvin välittömiä, he tulevat mielellään juttelemaan ja tekemään tuttavuutta vaaleiden eurooppalaisten kanssa. Joillakin on toki mielessään jokin taka-ajatus, halutaan myydä tai pyytää jotakin, mutta useimmat haluavat vain vilpittömästi ja uteliaasti tutustua uusiin ihmisiin, tai vaihtaa edes muutaman sanasen.


Opin matkan aikana Kuubasta valtavasti uutta. Oli järkyttävää ymmärtää, miten pienellä ihmisten on tultava toimeen: valtion leivissä työskentelevä kuubalainen tienaa n. 10-20 euroa kuukaudessa. Jopa korkeasti koulutettujen ammattilaisten, esimerkiksi lääkäreiden, palkat ovat mitättömän pieniä, n. 30-35 euroa kuukaudessa. Toki hintatasokin on paikallisille monissa asioissa alhaisempi, mutta esimerkiksi tuontitavara, elektroniikka tai hienommat vaatteet ovat tavalliselle kuubalaiselle törkeän, jopa mahdottoman kalliita. Ruokaostoksiin talouksilla on vieläkin käytössä samanlaiset ruokaostoskortit kuin Suomessa pula-ajalla, kortilla saa edullisesti mutta rajoitetusti peruselintarvikkeita, muun muassa riisiä, mustia papuja, sämpylöitä ja pienen määrän maitoa. Kaikesta on kuitenkin pulaa ja kaikkea voi joutua jonottamaan elintarvikkeista lääkkeisiin. Esimerkiksi kosmetiikka on kallista, ja etenkin Havannassa törmäsi päivittäin köyhännäköisiin ihmisiin, jotka tulivat pyytämään saippuaa. Onneksi olin kuullut asiasta ennen matkaa, ja olin osannut varautua pienellä ylimääräisellä kosmetiikkavarastolla; se sydämellinen hymy jonka sai palkkioksi pienestä saippualahjasta, toi itselle hyvän mielen koko loppupäiväksi. Eräälle nuorelle ja köyhälle äidille ostimme myös hieman maitoa kotiin pikkulapselle vietäväksi.



Kuuban historia ja eritoten vallankumous ja sitä seurannut sosialismi herätti minussa paljon ristiriitaisia tuntemuksia. Jotkut matkailualalla työskentelevät (vanhemmat) henkilöt pyrkivät muodostamaan turistille kuvaa ideaalivaltiosta, jossa kaikilla on asiat esimerkillisen hyvin, hinnat ovat alhaisia, ihmiset eivät näe nälkää eikä todellista köyhyyttä ole. Vallankumous on parasta, mitä maalle on koskaan tapahtunut, ja Castron veljekset parhaita mahdollisia hallitsijoita. Kauniista puheista huolimatta köyhyys ja puute on kuitenkin ilmiselvä ja kaikkialla näkyvä asia, ja kun asioista keskusteli tavallisten kuubalaisten kanssa, kävi selväksi miten hankalaa arki todellisuudessa on, ja miten eriarvoisessa asemassa kuubalaiset ovat omassa maassaan esimerkiksi varakkaisiin ulkomaalaisturisteihin nähden. Kauniissa puheissa on kuitenkin jotain tottakin; vallankumouksen myötä maahan on saatu järjestettyä korkeatasoinen ilmainen (!) koulutus- ja terveydenhoitosysteemi. Käytännössä nykyisin jokainen kuubalainen osaa lukea ja kirjoittaa, ja maan lapsikuolleisuus on Amerikkojen alhaisin (mukaanluettuna myös USA ja Kanada). Valtio myös järjestää jokaiselle kuubalaiselle asunnon, sekä lopulta ilmaisen hautauksen. Ihmisestä siis pidetään huolta loppuun asti. Läpeensä korruptoituneen diktaattori Batistan aikoihin nähden moni asia on siis kuitenkin ollut vallankumouksen jälkeen vähän paremmin.

Vallankumouskirjallisuutta Plaza de Armasin antikvariaattitelineissä.

Ernesto "Che" Guevaran jättimäinen muistomerkki Santa Clarassa.

Yhteydenpitomahdollisuudet muualle maailmaan ovat vielä heikot. Postilaitos toimii vaihtelevasti ja osa kirjeistä saattaa kadota matkalla. Nykyisin kuubalaisella voi jo olla kännykkä, mutta puheluiden ja tekstiviestien hinnat etenkin ulkomaille ovat huikeita. Puhelimessa ei lörpötellä ja viestejäkin on lähetettävä kitsaasti. Maassa toimii jo jonkinnäköinen internetverkko, mutta äärettömän harvasta yksityiskodista löytyy toistaiseksi nettiyhteys. Mikäli henkilöllä ei ole nettiinpääsymahdollisuutta työpaikan tai koulun kautta, on turvauduttava mahdottoman kalliisiin nettikahviloihin, joissa tunnin nettiyhteys voi maksaa pahimmillaan kolmanneksen kuukauden palkasta.

Maisemia Pinar del Rion provinssista.

Taivaalla liiteli paljon kondoreita.

Matkailijana koin Kuuban turvalliseksi maaksi. Vartijoita ja viranomaisia näkyy melko paljon, ja maan lainsäädäntö on niin tiukka, että se pitänee pahimmat rikokset kurissa. Toki köyhyys saattaa yllyttää omaisuusvarkauksiin, ja siksi tavaroistaan ja rahoistaan kannattaakin pitää huolta. Kaupunkien kaduilla omanlaistaan turvaa lisäävät (maan ainoilla) demokraattisilla äänestyksillä valitut korttelivahdit, joiden tehtävä on pitää yllä yleistä järjestystä, ja raportoida mahdollisista rikkomuksista eteenpäin.

Trinidadin kaduilla.

Tupakkapeltojen keskellä Pinar del Riossa.

Jos haluaa saumattomasti sujuvalle luksuslomalle jonnekin lämpimään, ei välttämättä kannata valita Kuubaa. Erityisesti Havannassa on omat ongelmansa, sähkökatkoksia on paljon ja esimerkiksi omassa (aivan hyvätasoisessa) hotellissani oli kahden päivän ajan massiivisia ongelmia putkistojen kanssa. Kun pari päivää yrittää peseytyä pullovedellä eikä wc:täkään pysty käyttämään normaalisti, kysytään siinä jo vähän joustavuutta ja huumorintajua (ja kenties myös muutamaa ylimääräistä annosta rommia :). Tämäntalvisen koleravaaran vuoksi ruokailupaikkojaan joutui vähän miettimään, ja lisäksi kuulin että vanhassa Havannassa olisi tavattu denguekuumetta levittäviä hyttysiä, yhden päivän ajan vanha kaupunki oli joitakin tunteja suljettuna hyttyssavutusten ajan. Itsekin olen nyt siis rajussa flunssassa, mutten usko sairastavani denguekuumetta, tauti kun ei normaalisti pidä sisällään hengitystieoireita ja minulla juuri niitä piisaa. Vatsaongelmilta en tälläkään kertaa välttynyt, mutta selvisin kuitenkin suhteellisen helpolla, ainakin moneen muuhun turistiin verrattuna.

Vuoristoajelua venäläisillä kuorma-autoilla.

Tässä valmistuu aito käsintehty sikari.

Varaderokin hurmasi minut lopulta, vaikka aluksi ajattelinkin ettei all inclusive-tyyppinen turistiresort ole ollenkaan minua varten. Ensimmäisinä Varadero-päivinäni tuskastuinkin lukuisiin umpihumalaisiin venäläisturisteihin (jonkun mielestä saattaa olla huvittavaa seurata illallispöydässä humalaisen miehen antaumuksellista ilmarummutussessiota ravintolassa Bon Jovin musiikkia soittavan latinocoverbändin tahtiin, minusta ei), mutta lopulta puhtaat rannat, turkoosi meri, puissa pörräävät kolibrit ja hotellilla työskentelevät kuubalaiset saivat minut rakastumaan Varaderoonkin. Senkaltaisista turistikeskittymistä oikea Kuuba on kuitenkin kaukana; eniten oikea Kuuba elää ja hengittää pienillä paikkakunnilla, joissa hampaattomat vanhukset istuvat kotiensa terasseilla keinutuoleissa, lapset pelaavat jalkapalloa savisen pellon laidassa, ja kaduilla näkee enemmän hevos- ja jopa härkävankkureita kuin autoja.

Atlantin rannalla. Meri on aivan käsittämättömän turkoosi.

Haikara (?) hotellin katolla.

Kaiken kaikkiaan menetin siis sydämeni tuolle kauniille maalle ja sen ihanille ihmisille, ja nyt mietinkin vain, milloin voisin lähteä sinne uudelleen. Cuba, te echo de menos - Kuuba, kaipaan sinua! <3

Varaderon rannalla. <3

P.S. Ai niin, ne kirjat ja lukumaratoni - mitäs sitten loppujen lopuksi reissussa luinkaan?! No, niinhän siinä lopulta kävi, että Kuuba vei meikäläisen niin mennessään, etten ehtinyt lukea kaikista mukana raahaamistani kirjoista kuin vaivaiset neljä! Niistäkin kaksi oli vanhoja suosikkejani (luin uudelleen Haruki Murakamin Norwegian Woodin ja Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon), eli luin lopulta vain kaksi itselleni uutta kirjaa: Cecilia Samartinin Kuuban vallankumouksesta kertovan Nora & Alician ja Ernest Hemingwayn kuubalaiskalastajasta kertovan klassikon The Old Man and the Sea. Niistä lisää myöhemmin, ja lisäksi huomaan ettei loman ajaksi ajastamani Pekka Hiltusen Sysipimeä -juttu ole ilmaantunut näkyviin, joten julkaisen senkin lähipäivinä.

Kommentit

  1. Lomasi kuulostaa onnistuneelta ja Kuuba kiehtovalta. :) Toivottavasti flunssa hellittää pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, loma oli kyllä miltei täydellisen onnistunut! <3 Ja kiitos, minäkin toivon että pääsisin tästä taudista pian eroon. :)

      Poista
  2. Oi, Kuuba kuulostaa juuri minun makuuni olevalta lomakohteelta!! Muutenkin rakastuin Noran & Alician Kuubaan, kun kirjan luin jokin aika sitten. Uteliaana kysyn minkä matkatoimiston kautta olit reissussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valpuri, Kuuba on ihana, suosittelen erityisesti rennoille, joustaville ja kokemuksenhaluisille matkustajille! :) Oma matkani oli Aurinkomatkojen kautta + lisänä paikallisia kansainvälisiä retkiä.

      Poista
  3. Aivan mahtavia kuvia, varsinkin tuo ensimmäinen on aivan kuin elokuvasta tai jostakin pysähtyneestä hetkestä vuosikymmeniä sitten. Mielenkiintoista oli lukea kokemuksiasi Kuubasta, sieltä ei pääsekään iha joka päivä lukemaan matkakokemuksia. Kiitos siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amma, kiitos! <3 Hyvin sanottu, Kuubassa nimittäin tuntui jatkuvasti siltä kuin olisi astunut aikakoneen kautta menneisyyteen. Vanhan Havannan kaduilla ja vanhojen amerikarautojen keskellä tuntui siltä, ja erityisesti pienemmillä paikkakunnilla, kun ihmiset ajelivat hevosvaunuilla paikasta toiseen. :)

      Poista
  4. Ihanan kertomuksen olet kirjoittanut! Matkasi on varmasti ollut huikea, näitä on aina todella kiva lukea. Odotan myös kovasti arviotasi Norasta & Aliciasta, varsinkin kun olet käytännössä ollut tapahtumapaikalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni, kiitos paljon! :) Matka tosiaan oli huikea, ja pakkasin Nora & Alician vartavasten sillä ajatuksella mukaani, että haluan lukea sen juuri Havannassa ollessani. Yritän kirjoittaa kirjasta lähipäivien aikana... :)

      Poista
  5. Upea reissu Sinulla ja upeat kuvat. Hienosti pääsi tunnelmaan näin kotikoneen ääreltä. Kiitos!

    VastaaPoista
  6. Oijjoi, olet kolmas, joka kertoo samat Kuubasta suunnilleen samat asiat =) Jännää, että kaikkien tarinat ovat niin samanlaisia.

    Kommunismissa varmasti on omat hyvät juttunsa, valitettavasti se ei taida kovin hyvin istua ihmisten haluihin ja himoon kerätä tavaraa ympärilleen. Voi että Kuuba vaikuttaa kuitenkin ihastuttavalta paikalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari, niinkö? :D Toivottavasti enimmäkseen juuri niitä positiivisia asioita, uskon nimittäin että kuubalaiset hurmaavat kävijöitä aitoudellaan ja sydämellisyydellään. Jos vertaan Kuubaa aiemmin käymääni Brasiliaan, on eroa kuin yöllä ja päivällä. Brasilialaisiin oli paljon vaikeampaa saada kontaktia, kuubalaisten elämänilo ja positiivisuus taas ei voi olla tarttumatta. <3

      Ihastuttava paikka tosiaankin. Ja kommunismin ja sen käytännön vaikutusten konkreettinen näkeminen pisti todella miettimään asioita. Ja ymmärtämään jälleen kerran sen etteivät ne ole aina niin mustavalkoisia ja yksiselitteisiä. Asioilla on puolensa. :-/

      Poista
  7. Ihana reissukuvaus, kiitos Sara! Kuvasi ovat taas upeita ja tuovat maan käsinkosketeltavan lähelle.

    Mielenkiintoista kuulla elosta ja olosta Kuubassa, itselle kun se on tuttu lähinnä viimeksi Nora&Alicia-kirjan kautta. Varmasti on ollut huikea ja mieleenpainuva reissu.

    Ja kolibrit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Linnea! <3 Hienoa jos kuvistani saa käsityksen todellisesta Kuubasta, tai ainakin siitä millaisena minä sen koin. :)

      Reissu oli tosiaan huikea, voisin lähteä vaikka tältä istumalta takaisin Kuubaan näkemään ja kokemaan lisää. Oli myös kivaa lukea Nora & Alicia juuri Havannassa, yritän kirjoittaa siitä mahdollisimman pian.

      Ja kolibrit olivat kyllä ihania! <3 Mutta niin nopeita ja pieniä otuksia, etten onnistunut saamaan niistä ainoatakaan kuvaa, pöh! :)

      Poista
  8. Toit Kuuban liki sanoillasi ja kuvillasi. <3 Minäkään en ole koskaan Kuubassa käynyt, vaikka maa on "aina" kiehtonut. On hyvä huomio, että vallankumous toi sekä pahaa että hyvää. Ja vaikka maassa on puutetta ja yksipuoluejärjestelmä on aina huono asia, niin silti aika ennen vallankumousta oli varmasti pahempi. Kuuba elää varmasti murroskautta: se on avautumassa / avautunut turisteille ja Castrojen aikakaan ei ole enää pitkä.

    Ja tosiaan, nuo kaikki kuvasi! Ihania, ihmeellisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, <3 ! Tiedän että sinä nauttisit Kuubasta, sen rappioromanttisesta kauneudesta, ihanan puheliaista ihmisistä ja loputtomasta musiikista... <3 Oih!

      Samartinin kirjassa minua muuten hieman häiritsi se, miten yksiselitteisen kuvan se antoi vallankumouksesta ja sen vaikutuksista maahan, ja ennen kaikkea siitä kuvasta jonka se loi Batistan aikaisesta Kuubasta. No, mutta siitä lisää itse kirjapostauksen yhteydessä... :)

      Olet ihan oikeassa että Kuuba elää nyt voimakasta muutoksen aikaa, ja juuri siksi siellä kannattaisi käydä mahdollisimman pian. Kukaan ei varmasti tiedä mitä Castrojen kuolema tuo tullessaan, ja varmasti Kuuban nykyinen, suorastaan käsittämätön menneen ajan charmi ei ole ikuista... Kuuba on saapumassa nykyaikaan, hiljaa ja hitaasti, mutta varmasti.

      Kiitos kuvakehuistasi, ihana! <3

      Poista
  9. Mieletön matka, upeat kuvat, hieno raportti! En tiennyt Kuubasta juuri mitään, opin tästä paljon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pekkaseni! <3 Ja kivaa jos tässä oli uutta tietoa, kirjoittelin näitä yhtä paljon itselleni muistiin, kuin muille Kuubasta kiinnostuneille. :)

      Poista
  10. Kiitos ihanasta postauksesta ja upeista kuvista! Luin tämän todella suurella mielenkiinnolla. Itseäni Kuuba on kiinnostanut jo jonkun aikaa, pitänee mennä käymään siellä vielä Castrojen aikana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marisa, kiitos! :) Minäkin suunnittelin ja haaveilin tätä matkaa pitkään ja hartaasti. Ostin matkaopaskirjanikin jo 2006, matkan toteutus vain otti oman aikansa. :) Ja ehdottomasti suosittelen Kuubaa matkakohteena, superihana maa!

      Poista
  11. Aivan ihania kuvia ja tunnelmia, kiitos! Aivan kuin olisin itsekin päässyt Havannan kaduille...

    En tiedä valokuvauksesta mitään, siis en itse osaa valokuvata, mutta otoksesi ovat todellakin hienoja, niitä voisi julkaista lehdessä tms. Esim. nuo leikkivät pojat... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, kiitos itsellesi! Kuvakehuista tuli hirmuisen hyvä mieli. <3

      Poista
  12. Oi, kiitos näistä koskettavista kuvista, Sara! Täältä kotikoneelta saattoi tuntea lämpimän tuulahduksen jostain kaukaa, haistaa vieraita tuoksuja, ymmärtää kaipuusi... Minullakin nyt matkakuume nostaa päätään :)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, kiitos ihana! <3 Arvaa mitä, minullakin on taas ihan kamala matkakuume, vaikka olen ollut kotona vasta pari päivää. Mutta taidankin olla ihan menetetty tapaus, tämä on niin kroonista laatua... :D

      Poista
  13. Perusteellisia matkakertomuksia ihanien kuvien kera on aina yhtä mukavaa lukea, kiitos tästä ♥ Kuuba ja erityisesti Havanna on ollut unelmana jo aika kauan, toivottavasti pääsen sinne mahdollisimman pian ennen kuin maa muuttuu merkittävästi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvi, kiitos! :) Kun menet Kuubaan, kannattaa varata kunnolla aikaa juuri Havannalle, se lumoaa reissaajan täysin! <3

      Poista
  14. Kivaa, että raotit matkamuistojesi verhoa meille lukijoille. Kiinnostava postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sonja, kiitos! :) Pitäisi enemmänkin kirjoitella reissuistani tänne. Tai oikeastaan olen jo pitkään halunnut perustaa matkablogin, mutta se nyt on ihan turhaa, tuskin ehtisin sinne kirjoitella perusteellisia postauksia kun tämä yksikin blogi on välillä ihan heitteillä. :D

      Poista
  15. Huikea matka takana ja ihana raportti. Tulikin halu kuubailla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, kiitos! <3 Ja hei, floridailun jälkeen seuraava looginen askel onkin juuri kuubailu! ;) Kävitkö muuten Miamin Little Havanassa? Siellä pääsee jo vähän fiilikseen...

      Poista
  16. Ihanasti olet kuvannut ja kirjoittanut Kuuban matkastasi :) Onneksi kirjoja ehtii lukea sitten matkan jälkeenkin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villis, kiitos! <3 Ja tuo on totta, etenkin nyt kun olen sairastellut kotosalla, on ollut hyvää aikaa lukea. :)

      Poista
  17. Sara, kiitos kiinnostavasta Kuuba-esittelystä.

    Kuuba on sairas maa, jonka kansa kärsii, mutta ei näytä sitä ulospäin. Jotkut pääsevät pakoon.

    Tuntuu kuin unelta, että olin kapinateini, jonka seinän täyttivät Che Guervaran kuvat. Tuntuu kuin unelta, että R:n isä on ollut mukana rakentamassa tuota maata...Minulle ei tule matkakuumetta ikinä Kuubaan, mutta juuri nyt kuulen alppien kutsun...

    Hienot ja paljon kertovat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, kiitos itsellesi! <3

      Totta. Ja osa kyllä näyttääkin; kun nuorten kuubalaisten kanssa pääsee keskustelemaan rauhassa kahden kesken, tulee suusta aika suoria sanoja. Moni haluaisi muuttaa muualle, mutta rahattomuus ja kiinteät sukusiteet pitävät maassa. Ihana maa kuitenkin kaiken kaikkiaan, ja niin ihania ihmisiä joille soisin kaikkea mahdollista onnea ja hyvää. <3

      Edesmenneellä Che Guevaralla on miltei jumalhahmon asema Kuubassa. Jo pikkukoululaisille opetetaan, että Guevara oli mies, jollaiseksi jokaisen kuubalaislapsen tulisi ajatuksissaan ja teoissaan pyrkiä tulemaan.

      Minulla taas veri vetää Amerikkoihin. Kuubassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa olen nyt siis jo reissannutkin, mutta haavelistallani siintävät ainakin Meksiko, Peru, Chile, Argentiina, Ecuador, Costa Rica... Niin, ja Kanada ja Yhdysvaltain syvä etelä tietenkin. Moni ystäväni rakastaa Aasiaa ja siellä reissaamista, itseäni sinne vetää vain Japani (ja Kiina, jossa en ole vielä päässyt käymään). Sydämeltäni olen kuitenkin ennen kaikkea eurooppalainen, ja sielultani yhdistelmä suomalaista ja brittiä (toivottavasti joskus vielä saan kirjoittaa sen osoitteeksenikin, London, U.K.). :D

      Poista
  18. Kiinnostava postaus ja hienoja kuvia! Olisi hienoa kokea Kuuba itsekkin vielä jonain päivänä *haaveilee*. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aletheia, kiitos! :) Toivottavasti haaveesi toteutuu, Kuuba on elämys vailla vertaa! <3

      Poista
  19. Ihana postaus! <3 Matka Kuubaan on mun suurin unelma, harmi vaan, että käytännön jutut pistää tiukasti vastaan. Osaatko sanoa, pystyykö siellä liikkuu kuinka hyvin/huonosti pyörätuolilla? Havannassa/Varaderossa ainakin?

    Ihania kuvia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silkku, kiitos! <3 Mietinkin muuten matkalla juuri tuota kysymääsi asiaa. Monestakin syystä, mutta jo ihan siksi että Havannassa näkyi yllättävän paljon pyörätuolilla liikkuvia vanhempia ihmisiä. Jäi vähän vaikutelma, että Kuubassa on jossain vaiheessa viime vuosikymmeninä käytetty amputaatiota melko yleisenä hoitomuotona.

      Havannan vanha kaupunki on sikäli haasteellista aluetta, että suurin osa kaduista on muhkuraista mukulakiveä, ja lisäksi kuoppia ja muita epätasaisuuksia on paljon. Nähdäkseni avustajan kanssa pyörätuolilla liikkuminen ei kuitenkaan olisi mahdotonta, myös sileitä (joskin kapeita) jalkakäytäviä löytyy, ja kuten sanoin, pyörätuolilla liikkuvia näkyi muhkuraisista teistä huolimatta yllättävän paljon. Havannan uuden puolen (sekä Varaderon) kadut ovat sileää asvalttia, joten siellä liikkuminen on helpompaa. Tosin kuoppia ja pieniä epätasaisuuksia on kaikkialla, eikä teitä todellakaan kunnosteta samalla intensiteetillä kuin Suomessa.

      Vanhassa Havannassa iso osa kaupunkia on avoinna autoille, ja avoautotaksit ovatkin yksi ihan mukava tapa tutustua kaupunkiin ja liikkua siellä. :)

      Hotelleista sen verran, että erityisesti Kuuban kohdalla kannattaa toki hotellia varatessa varmistaa, onko hotellissa huomioitu esteetöntä kulkua. Omassa Havannan hotellissani ei ollut ulkorapuissa minkäänlaista luiskaa, ja hotelliin olisi ollut vaikeaa päästä sisään pyörätuolilla. Vanhassa kaupungissa on käsittääkseni kuitenkin hyviä hotelleja (ainakin keskuspuiston tuntumassa), joissa esteetön kulku onnistuu koko hotellin alueella. Samoin Varaderossa.

      Voi että miten kovasti toivon suuren unelmasi toteutuvan! <3 Kuuba on ihana, toivottavasti sinäkin saat vielä kokea sen! :)

      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi! :) Olen yrittänyt selvittää tätä jo pidemmän aikaa, mutta oikein kukaan ei ole osannut sanoa tarkemmin, kun ei ole tullut mieleen miettiä asioita siltä kantilta.

      Onneksi pystyn suht. hyvin kävelemään tarvittaessa, mutta pidemmillä matkoilla pyörätuoli on tarpeen. Luulisin siis, että ainakin hotelliasia ei koidu kovin hankalaksi. Toki joku varmaankin tulee mukaan, jos sinne siis joskus pääsen, joten voin tarvittaessa saada myös apua. Käyn tällä hetkellä lukiota ensimmäistä vuotta, ja valitsin espanjan ajatellen, että siitä tulee varmaan myös olemaan jonkinlaista hyötyä. Toivottavasti taidot ei mene hukkaan. ;)

      Poista
    3. Hienoa jos vastauksestani oli apua! :) Mikäli pystyt tarvittaessa myös kävelemään vähän, tulet pärjäämään Kuubassa hienosti!

      Ja espanjan opinnot eivät taatusti mene hukkaan. Kuubassa on varsin kielitaitoista porukkaa erityisesti alueilla, joissa on enemmän turismia (juuri Havanna ja Varadero), mutta pienemmillä paikkakunnilla ja iäkkäämpien ihmisten parissa espanjan taidoista on paljon hyötyä. Ja kuubalaiset arvostavat pieniäkin yrityksiä käyttää espanjaa. :)

      Tsemppiä kieliopintoihin ja suotuisia tuulia matkahaaveiden siipien alle! Kuuba odottaa sinua! <3

      Poista
  20. Vanha postaus, mutta eksyin tänne. Tulin juuri Kuubasta ja niinikään luin Noran ja Alician siellä ;)

    Kommentointiin syy oli valkoinen lintu. Kyseessä on lehmähaikara!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, mukava kuulla! :) Toivottavasti oli onnistunut reissu, ainakin sinulla oli juuri Kuubaan sopivaa matkalukemista! :)

      Aah, lehmähaikara! Kiitos tiedosta!! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit