Kuulumisia

Reilu kuukausi on vierähtänyt edellisestä päivityksestäni, nyt on aika palailla takaisin "ruotuun" ja pyrkiä jatkamaan blogiharrastusta kuin ennenkin. Koska olen lopen kyllästynyt selittelemään ajoittaisia pitkiä blogitaukojani työ- ja muilla kiireillä tai epämääräisellä sairastelulla, aion nyt tulla ulos kaapista ja kertoa avoimesti mistä on kysymys, miksi blogi hiljenee välillä ihan yhtäkkiä pitkäksikin aikaa.

Sain toukokuun lopussa MS-tauti -diagnoosin. Sairastelu on kestänyt kaikkiaan kaksi vuotta, suurin piirtein saman ajan kuin tämä blogikin on ollut olemassa. Fiilikseni ovat hyvät ja positiiviset, diagnoosi ei tullut yllätyksenä vaan olen osannut odottaa sitä jo miltei saman ajan kuin olen sairastanutkin. Tauti mokoma on kuitenkin yrittänyt ajoittain häiritä sekä luku- että blogiharrastusta: kaksi vuotta sitten toinen silmäni sokeutui näköhermotulehduksen seurauksena (pistin kampoihin ja luin kirjoja hitaasti yhdellä silmällä - sittemmin näköni on palautunut), joskus on ollut päiviä jolloin en ole jaksanut kannatella kirjaa käsissäni (onneksi tyynyt on keksitty! :) ), ja välillä taudille ominainen uupumus eli fatiikki on niin voimakasta ettei arjen pyörittämisen jälkeen voimia yksinkertaisesti riitä bloggaamiseen kaikista hyvistä aikomuksista huolimatta.

Kuten sanottu, hyvillä fiiliksillä tässä mennään päivä kerrallaan eteenpäin. :) Lukeminen, matkustelu ja bloggaaminen jatkuvat samaan malliin kuin ennenkin, vaikka tahti saattaa välillä hetkeksi hidastuakin. Sitä paitsi elämässä on valtavasti ihania asioita ja pieniä onnenmurusia, kuten nyt meneillään oleva kesäloma, ihanaakin ihanammat ystävät (joista yhden läksiäisjuhlissa tarjoiltiin alla olevaa sydämellistä suklaakakkua), ja tietenkin kirjat! <3


Palailen jo tällä viikolla parin kirjapostauksen merkeissä, ja ennemmin tai myöhemmin kirjoittelen myös kaikista niistä jutuista joita jo aiemmin olen täällä blogissani lupaillut - tulossa siis vielä jokunen Irlanti-juttu, pari äitikirjaa ja monenlaista muuta mukavaa. :)

Nyt toivotan kaikille ihanan aurinkoista kesäiltaa ja lähden itse nautiskelemaan siitä pitkän koiralenkin merkeissä. <3

Kommentit

  1. Ihanaa, että nyt jaksoit postata, kiitos, kun jaoit kuulumisiasi!. Voimia ja hyvää mieltä kesääsi. Niin ja tietenkin lukuiloa :)

    VastaaPoista
  2. Upea asenne! Toivotan tsemppiä ja hyvää mieltä jatkossakin. :) Älä ainakaan bloggaamisesta ota paineita, kyllä me täällä odotellaan jos niikseen tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maukka, kiitos! <3 Ja en ota paineita, lupaan. :) Ihanaa tietää että lukijat pysyvät, vaikka blogi onkin välillä hiljainen...

      Poista
  3. Voi Sara, ihanaa saada tänne taas elämää, sinua on kaivattu!! <3

    Halauksia ja jaksamisia - päivä kerrallaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä täällä - kirjauduin täysin vahingossa vanhoilla tunnuksilla googleen :) Ehkä arvasitkin.

      Voimia sinulle <3 <3 <3

      Poista
    2. Annika-rakas, tiesin että se olet sinä. <3 Ihanaa olla kaivattu! :) Ja kiitos ystäväni! <3

      Poista
  4. Voimia sinulle aivan valtavasti sairauden keskellä! Olet ajatuksissani <3

    VastaaPoista
  5. Lukutoukka lukee vaikka mikä olisi... <3 Halaus Sara, ihania kesäpäiviä sekä luku- ja bloggaushetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, juuri niin, lukemista ei lopeta mikään! :) Kiitos ihana! <3

      Poista
  6. Sinulla on ihana asenne elämään, kaikesta huolimatta olet ihanan positiivinen. Monien tulisi ottaa oppia sinusta! :)
    Jaksamisia ja päivittele blogia omaan tahtiin, elämä on muutakin kuin blogi :)
    Ja NAM mikä kakku! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni, kiitos paljon ihanista sanoistasi! <3 <3
      (Ja arvaapa, tuo kakku oli vielä ihan sikahyvääkin! :)

      Poista
  7. Ihana ystäväni, olen iloinen että palaat blogimaailmaan pitkän tauon jälkeen. <3 Ja olen myös iloinen rohkeudestasi. Voimia ms-taudin kanssa, iloa kaikkeen ja me palaamme ihan pian muiden juttujen suhteen. :)

    P.S. Oi, mikä kakku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja-kulta, tuntuu ihanalta palata! Olen ihan uutta virtaa ja intoa täynnä! :) Kiitos rakas ystäväni! <3

      Ja P.S. Kakku olikin melkoista herkkua! Nam!

      Poista
  8. Paljon voimia arjen pyörittämiseen. Uskomattoman rohkea olet, kun toit sairautesi ilmi täällä blogissa. Ei ole aivan tuntematon tuo tauti täälläkään päässä, vaikkei minulla diagnoosia olekaan, (ainakaan vielä).

    Nautihan kesästä ja kirjoista! Ja bloggaile kunhan jaksat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marissa, kiitos paljon! <3 Ajattelin sen asian niin, että otan sairauden kanssa avoimen linjan, se on itselleni monin verroin helpompaa. Ei minulla ole mitään hävettävää tai hävittävää. :) Mutta onpas ikävää kuulla että tämä on sinullekin omakohtaisesti tuttu juttu. Mikäli et pahastu, lähestyn sinua toisaalla...

      Poista
  9. Voimia, hienoa kuulla että jakselet vaikean asian kanssa. En sano, että tietäisin miltä tuntuu, mutta tsemi-peukalon ja virtuaalirutistuksen voin lähettää. <3

    Itse olen huomannut, että välillä on hyvä hidastaa, toisinaan taas ponkaista vauhtiin. Tärkeintä on osata kuunnella itseään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noora, kiitos! <3

      Ja olen huomannut ihan saman kuin sinäkin, välillä on niitä verkkaisempia päiviä, mutta onneksi paljon enemmän on niitä päiviä jolloin intoa, virtaa ja vauhtia riittää. Pitää tosiaan osata kuunnella itseään, tai ainakin yrittää opetella tekemään niin. Elämä on hyvää! <3

      Poista
  10. Voimia sulle, rohkealle ja positiiviselle! <3

    Onneksi elämässä tosiaan on paljon hyviä asioita, joiden merkityksen tajuaa kirkkaammin ja selvemmin juuri silloin, kun elämä kohtelee kaltoin. Niin se vain on, vaikka saattaa kuulostaakin pateettiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna Elina, kiitos ihana! <3

      Olet ihan oikeassa! Ja varmasti pateettiselta kuulostaa sekin että tauti on myös antanut paljon hyvää, mutta niin se vain menee, sen pystyn jo nyt sanomaan täydestä sydämestäni. :)

      Poista
    2. Mulla oli vakava sairaus kuusi vuotta sitten ja jaan monia ajatuksiasi. Otin ihan avoimen linjan eli kerroin sairaudestani ja sen herättämistä fiiliksistä. Aina se ei ollut helppoa, kun ainakin monen kasvoilta näki järkytyksen ja surun, koska kyse oli syövästä. Joidenkin ihmisten mielestä olin silloin vahva, mutten itse niin kokenut. Välillä olin hyvinkin heikko ja masentunut, mutta onneksi sain tosi hyvin apua myös psyykkiselle puolelle. Ihmisten kommentteja vain välillä ihmettelin ja ihmettelen edelleen. Tuli nimittäin sellaisiakin kommentteja, että miksi en ole katkera tai mieti, miksi juuri minä sairastuin. Mitä sekään nyt olisi siinä tilanteessa auttanut! Sitä vain piti elää sitten sen mukaan, mikä oli tilanne. Eli kun vaihtoehtoja ei ole, niin asia on vain hyväksyttävä. Vellominen ei auta mitään, mutta toki siihenkin on oikeus.

      Lämpimiä ajatuksia! <3

      Poista
    3. Anna Elina, ensinnäkin on pakko sanoa että ihanaa että olet voittanut syövän. <3 Olet vahva nainen, taistelija! Osaan kuvitella ehkä pienen murto-osan niistä kaikista ajatuksista ja tunteista, joita olet silloin käynyt läpi. Minulla ehdittiin epäillä aivokasvainta n. viikon ajan ennen kuin pääsin magneettikuviin ja sain niiden vastaukset, se oli todella pelottavaa. Toispuoleinen sokeutuminen oli muutenkin ehkä pelottavin elämässä kokemani asia. Onneksi näkö ajan myötä palautui. :)

      Ja olen samaa mieltä, ei katkeruus tai jatkuva miettiminen ja kyseenalaistaminen kanna mihinkään. Jos mieleen joskus tulee, miksi minä, kysyn itseltäni miksi en minä? Ensimmäinen vuosi oli minullakin aika vaikea; en ollut vielä virallisesti ms-potilas, mutta selvästi sairas. En saanut mistään varsinaista apua tai vertaistukea ja olin tämän kaiken kanssa tosi yksin. Onneksi minulla on niin käsittämättömän ihanat ystävät, kaikella heiltä saadulla tuella ja tsempillä jaksoin sen ensimmäisen vuoden. Nyt voin hyvin, saan hoitoa, minulla on diagnoosi ja vertaistukea, kaikki on nyt hyvin. :)

      Kiitos! <3

      Poista
  11. Ihanan positiivinen asenne sinulla, joten en käy voivottelemaan, vaan toivotan sinulle iloa elämään ja hyviä vaiheita hetkistä puhumattakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, kiitos! <3 Eikä olekaan syytä voivotella, kaikki on ihan hyvin ja elämä on kivaa. :)

      Poista
  12. Tsemppiä ja Voimia,
    Hymyä ja Halauksia!
    ja eikun Eteenpäin!
    :)

    VastaaPoista
  13. Lukuiloa ja lämpimiä halauksia, ihana kesä tulossa kaikesta huolimatta ja juuri siksi! Nautiskele iloista, hae voimaa siitä, mikä tuntuu hyvältä. :)

    VastaaPoista
  14. Ihailen rohkeuttasi ja positiivisuuttasi, vaikka varmasti on päiviä, jolloin tuntuu pahalta.

    Isot tsempåitoivotukset myös jatkon suhteen ja ennen kaikkea hyvää lomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, kiitos! <3 Saattaa kuulostaa hullulta, mutta diagnoosin varmentumisen jälkeen on ollut tosi hyvä ja helpottunut olo. Enkä kiellä, on niitä huonojakin päiviä aiemmin ollut, mutta niistäkin on menty sisulla eteenpäin. Yleensä huonojen päivien jälkeen koittaa taas hyvä aika, sen olen tässä taudissa jo ehtinyt oppia. Positiivisuus kantaa pitkälle. :)

      Poista
  15. Diagnoosin kanssa on varmasti vähän helpompaa, vaikka vaivat eivät siihen lopukaan. Paljon hyviä kausia - ja kirjoja myös! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, juuri näin. Diagnoosi on helpottanut elämää ja olemista, vaikka se ehkä hullulta kuulostaakin. :) Kiitos, ihana! <3

      Poista
  16. Mukavaa, että olet palannut takaisin blogimaailmaan! Ihanaa ja aurinkoista kesälomaa sinulle ja virtuaalirutistukset täältäkin!

    VastaaPoista
  17. Ota jokainen hetki ihmeenä,
    joka ei tule toistumaan.
    Vuodata kyyneleesi
    nauti naurustasi
    nyt on elämäsi paras hetki.

    Jaksamista sinulle ja tsemppiä bloggaamiseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, voi miten kaunis runo ja samalla loistava elämänohje!
      Kiitos!! <3 <3

      Poista
  18. Ihana kun sinusta kuuluu taas. Ihailtava asenne sinulla! :) virtuaalirutistus ja aurinkoa päiviisi! :)

    VastaaPoista
  19. Upea asenne, voin luvata että sillä pääsee pitkälle elämässä! :) Hyvää kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvi, kiitos! <3 Ja olen ihan samaa mieltä, positiivisuus kantaa pitkälle. :)

      Poista
  20. Olipas ihailtavan positiivinen postaus vaikeuksista huolimatta. :) Jaksamisia sinulle!

    VastaaPoista
  21. Voi sinua! Tuollaisen diagnoosin kuuleminen ei varmasti ole helppo juttu, MS-tauti on kuitenkin sen verran vakava sairaus. Mutta yllättävän hyvin sinä sen otat, täytyy aivan ihaillen sanoa! Toivotan sinulle jaksamista sekä oikein aurinkoista kesää! <3

    T. Salainen blogiystäväsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salainen blogiystäväni, moi taas! :) Suoraan sanottuna minun on ollut melko helppoa asennoitua mahdolliseen MS-tautiin, aluksi silmän sokeutuessa kun nimittäin epäiltiin aivokasvainta. MS-tauti on kuitenkin siihen pahempaan vaihtoehtoon nähden ihan ok juttu, sen kanssa oppii elämään. :)

      Kiitos, salainen ystäväni! <3

      Poista
  22. Oikein mukavaa kesää, nauti niistä onnenmurusista tai -kimpaleista!

    VastaaPoista
  23. Hurjasti voimia ja tsemppiä täältäkin! Sinulla on kyllä ihana ja ihailtava asenne.

    Ihanaa ja hyvää kesää sinulle!<3

    VastaaPoista
  24. Asennettasi minäkin ihailen. Onneksi et ole masentunut tautidiagnoosista huolimatta. Toivotan aurinkoa kesääsi ja paljon voimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annami, kiitos! <3 Toki aiemmin on ollut huonoja päiviä, on pelottanut ja ahdistanutkin melko lailla, mutta olen tainnut ehtiä tässä kahdessa vuodessa tehdä jo suurimman surutyön. Nyt olen asian kanssa jo melko lailla sinut, on aika katsoa eteenpäin ja opetella elämään tämän uuden kaverini kanssa. :)

      Poista
  25. Komppaan muita, vau mikä asenne!:) Sillä pääsee pitkälle - ja olet päässytkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sonja, kiitos! <3 Onneni ja kantava voimani taitaa tosiaan tässä kohtaa olla tämä alituinen optimismini ja positiivisuuteni. Sillä tosiaan pääsee pitkälle. :)

      Poista
  26. Edelleen ihailen asennettasi ja sinnikkyyttäsi (luet vaikka yhdellä silmällä), olet upea <3 Pidä ihan rauhassa taukoja, kyllä täällä odotellaan :)

    Ihanaa kesää ja paljon voimia!

    VastaaPoista
  27. Voi miten kurja kuulla diagnoosistasi, mutta upeaa, että asenteesi on noin positiivinen! Halaus!

    VastaaPoista
  28. Voi ihana Sari. Pidemminkin tekisi mieli kirjoittaa ja asiasta puhua, mutta ehkä tässä sanon vain, että olet kyllä ihmeellinen. Ihana asenne, vaikka onkin kurja kuulla sairaudestasi. Halauksia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Hanna! <3 Kiitos, ja halauksia takaisin! Ja en minä ihan joka päivä jaksa olla yhtä positiivinen, mutta suurimman osan ajasta kuitenkin ja se on hyvä se. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit