Kaksi lyhytarviota, kaksi loistavaa kirjaa
Sattuneesta syystä päädyn nyt kirjoittamaan kahdesta lukemastani kirjasta yhteispostauksen, jossa käsittelen niitä lyhyesti. Konttisen tietoteoksen luin jo viime vuoden syyskesällä, mutta kirjasta bloggaaminen jäi syksyisen blogijumin jalkoihin. Turtschaninoffin nuortenromaanin sen sijaan luin juuri nyt kuluneena viikonloppuna, enkä vielä ehtinyt kirjoittaa siitä kunnolla. Aikomukseni on kirjoittaa lähiaikoina kummastakin kirjasta vielä oma, paneutuneempi postauksensa, mutta aloitetaan nyt näillä pienillä kurkistuksilla kahteen huikeaan oman genrensä edustajaan.
Taidehistorian emeritaprofessori Riitta Konttisen tuorein tietoteos kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Ada Thilénin, Helena Westermarckin ja Maria Wiikin - välisestä elinikäisestä ystävyydestä ja taiteilijatoveruudesta. Kirja on asiantunteva ja kattava teos, jossa käsitellään laajalti jokaisen neljän naisen persoonaa, elämää ja kasvua ja kehitystä taiteilijana.
Teos sisältää ilahduttavan paljon paitsi taidetta, myös luonnoksia ja valokuvia, sekä poimittuja otteita naisten välisestä kirjeenvaihdosta. Taiteilijatoveruutta on selkeälukuinen, kronologisesti etenevä ja taidokkaasti neljän hienon taiteilijaa elämää valottava teos, jonka luettuani tunsin oloni onnelliseksi ja ylevöityneeksi. Lukukokemuksen täydensi käynti Hämeenlinnan Taidemuseossa, jossa kesän ajan oli esillä Konttisen kirjaan perustuva taidenäyttely. Esillä oli kattavasti kaikkien neljä taiteilijan töitä uran alkuvaiheilta loppuun asti.
Maresi on nuori tyttö, joka elää syrjäisellä saarella Punaisessa luostarissa. Luostari on naisten valtakunta, eikä miehillä ole sinne pääsyä. Eräänä keväisenä aamuna luostariin saapuu nuori ja pelokas Jai-niminen tyttö, joka on paennut isänsä järjetöntä raivoa. Tytön perässä saarelle saapuu sotajoukko, ja saarelaisten on selvittävä aggressiivisesta hyökkäyksestä parhaaksi katsomallaan tavalla.
Kiinnostukseni Maresia kohtaan heräsi sen voitettua Finlandia Junior -palkinnon viime syksynä. Luin kirjan nyt viikonloppuna miltei yhdeltä istumalta, ja lumouduin Turtschaninoffin kauniin lyyrisestä kielestä, sekä siitä kiehtovasta fantasiamaailmasta, jonka kirjailija on luonut.Romaani on osaltaan myös jännityskertomus, mutta minulle suurimman elämyksen tarjosivat pienet yksityiskohdat, tunnelma ja kaunis kieli. Maresi on upea nuortenkirja, joka lumoaa yhtä lailla myös aikuisen lukijan.
Riitta Konttinen: Taiteilijatoveruutta (Siltala, 2014. 133 sivua.)
Taidehistorian emeritaprofessori Riitta Konttisen tuorein tietoteos kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Ada Thilénin, Helena Westermarckin ja Maria Wiikin - välisestä elinikäisestä ystävyydestä ja taiteilijatoveruudesta. Kirja on asiantunteva ja kattava teos, jossa käsitellään laajalti jokaisen neljän naisen persoonaa, elämää ja kasvua ja kehitystä taiteilijana.
Teos sisältää ilahduttavan paljon paitsi taidetta, myös luonnoksia ja valokuvia, sekä poimittuja otteita naisten välisestä kirjeenvaihdosta. Taiteilijatoveruutta on selkeälukuinen, kronologisesti etenevä ja taidokkaasti neljän hienon taiteilijaa elämää valottava teos, jonka luettuani tunsin oloni onnelliseksi ja ylevöityneeksi. Lukukokemuksen täydensi käynti Hämeenlinnan Taidemuseossa, jossa kesän ajan oli esillä Konttisen kirjaan perustuva taidenäyttely. Esillä oli kattavasti kaikkien neljä taiteilijan töitä uran alkuvaiheilta loppuun asti.
Maria Turtschaninoff: Maresi. Punaisen luostarin kronikoita (Tammi, 2014. 212 sivua. Alkuteos Maresi. Krönikor från Röda klostret. Suomentanut Marja Kyrö.)
Maresi on nuori tyttö, joka elää syrjäisellä saarella Punaisessa luostarissa. Luostari on naisten valtakunta, eikä miehillä ole sinne pääsyä. Eräänä keväisenä aamuna luostariin saapuu nuori ja pelokas Jai-niminen tyttö, joka on paennut isänsä järjetöntä raivoa. Tytön perässä saarelle saapuu sotajoukko, ja saarelaisten on selvittävä aggressiivisesta hyökkäyksestä parhaaksi katsomallaan tavalla.
Kiinnostukseni Maresia kohtaan heräsi sen voitettua Finlandia Junior -palkinnon viime syksynä. Luin kirjan nyt viikonloppuna miltei yhdeltä istumalta, ja lumouduin Turtschaninoffin kauniin lyyrisestä kielestä, sekä siitä kiehtovasta fantasiamaailmasta, jonka kirjailija on luonut.Romaani on osaltaan myös jännityskertomus, mutta minulle suurimman elämyksen tarjosivat pienet yksityiskohdat, tunnelma ja kaunis kieli. Maresi on upea nuortenkirja, joka lumoaa yhtä lailla myös aikuisen lukijan.
Jos kirjallisuuden tulkki ja ymmärtäjä tuntee kirjan luettuaan olonsa onnelliseksi ja ennen kaikkea ylevöityneeksi niin kirjassa pitää olla jotain ainutlaatuista. Kirjoitus laukaisi haluan lukea teos, toivossa että ajaudun samantapaisten tuntemusten valtaan ja samalla sivistyisi ilmeisimmin ihan faktisesti koskien maalaustaidettamme. Ja onhan Schjerfbec myös suuri suosikkini.
VastaaPoistaHih, sinäkin harrastat näitä viime hetken bloggauksia ;) Voi, taiteilijatoveruutta on niin hieno kirja ja se oli minulla ihan kärkikahinoissa, mutta jäi sitten kuitenkin, kun olin lukenut todella paljon hyviä tietokirjoja.
VastaaPoistaTaiteilijatoveruutta on upea kirja <3
VastaaPoista