Anni Sinnemäki: Sokeana hetkenä


Anni Sinnemäki & Milka Alanen: Sokeana hetkenä (Nemo, 2003. 117 sivua.)

Pohjoiset aukiot
joiden yli käy tuuli
eivät muistuta leppeitä
eteläisiä sisariaan

Näillä aukioilla
ei ole kohtaa
johon haluaisi pysähtyä
niiden yli kävellään

Rannassa hiljaa
purjeveneiden köydet
lyövät kiinni mastoihin
kolisevat metalliin

Minä istun kylmällä kalliolla
palelen jos se viilentäisi
tunteeni, toivon että mereltä
aukioille kiiruhtava tuuli
hävittäisi murheeni

Sokeana hetkenä on Anni Sinnemäen esikoisrunokokoelma, joka sisältää runsaasti myös erinomaisena henkilökuvaajana tunnetun Milka Alasen ottamia valokuvia. Teokseen on kerätty kaikki Sinnemäen sanoitukset edesmenneen Ultra Bran levyiltä Vapaaherran elämää, Kroketti, Kalifornia, Vesireittejä, Sinä päivänä kun synnyin ja Kerkko Koskisen levyltä Rakkaus viiltää. Monelle tuttujen lyriikoiden lisäksi kokoelma sisältää myös kolmisenkymmentä ennen julkaisematonta runoa. Esittelin yhden kokoelman runoista jo parisen viikkoa sitten, ja nyt luettuani koko kokoelman haluan vielä kirjoittaa muutaman sanan teoksesta kokonaisuutena.

Sinnemäen runot ovat ihastuttavia! Niissä käsitellään arkisen kauniisti yksinäisyyttä, yhdessäoloa, aikuisuutta, matkoja maailmalle ja omaan itseen. Monet runoista ovat sellaisia että niihin haluaa palata yhä uudelleen, niitä haluaa lukea viipyillen ja sanoja maistellen. Runot kuvastavat kauniisti pienten, ohikiitävien hetkien tunnelmaa. Hetkien, jotka tuoksuvat tupakansavulta ja ruusuilta, kun täysi kahvikuppi lämmittää käsiä ja auringonvalo lankeaa kaihtimien välistä ryppyiselle päiväpeitolle. Tai öisiä yksinäisyyden hetkiä, jolloin pää on täynnä ajatuksia tai kun kapealla patjalla kynttilänvalossa makaa kaksi ihmistä ja taivaalla näkyy tähtiä. Sinnemäen runoissa surukin on puhdasta ja kauniin melankolista, rakkaus arkisella tavalla kaunista ja lämmittävää. Näissä runoissa on lupa tuntea, olla tavallinen ja silti ihmeellinen, erikoinen.

Eniten minua kiinnostaa yö
että voisin mennä
vuoteeseen murehtimatta
ja olisi hiljaista

Eniten minua kiinnostaa tie
että voisin taas
rakentaa kiskoja
että pääsisi kauemmaksi

Olen nuoruudessani kuunnellut melko vähän Ultra Bran musiikkia, ja siksi suurin osa kokoelman sisältämistä lyriikoistakin oli minulle uutta, en tiennyt niitä sävelletyn Ultra Bralle ennen kuin tarkistin asian sisällysluettelosta. Ehkä juuri siksi lyriikatkin olivat minulle vain kauniita, puhuttelevia runoja, joiden lukemisesta nautin suuresti. Toki tunnistin yhtyeen tutuimmat kappaleet (esimerkiksi Savanni nukahtaa, Sinä lähdit pois ja Minä suojelen sinua kaikelta) ja ne alkoivatkin lukiessa soida päässä. Voisin kuvitella että raskaansarjan Ultra Bra -fanien saattaisikin olla vaikeaa lukea tätä kokoelmaa puhtaasti runokokoelmana.

Myös Alasen valokuvat ovat taidokkaita otoksia, joissa leikitellään upeasti valolla ja varjoilla. Kokoelma on ehjä ja vahva kokonaisuus siinäkin mielessä, että kuvat ja runot vaativat yhtä lailla huomiota, ne täydentävät ja tukevat toisiaan. Kirjoitin useita runoja itselleni muistiin, niin suuresti niihin ihastuin. Tähän ihastuttavaan kokoelmaan ja sen kuulaan kauniiseen tunnelmaan tulen varmasti vielä useasti palaamaan.

Kommentit

  1. Minullekin tarttui tämä mukaan kirjastosta, tosin en ole vielä ehtinyt tätä pahemmin selailla saati lukea. Olen odotellut sopivaa fiilistä, mutta aina joku muu on päässyt tämän edelle (en osaa sanoa miksi). Tänään tekeekin heti mieli kurkkia vähän kansien sisälle.. :)

    VastaaPoista
  2. Mun on kyllä pakko varata tämä kirjastosta!!

    VastaaPoista
  3. Minulla on tämä aarteena omassa hyllyssäni, ja vaikka en ihan suurimpia UB-faneja ikinä ollutkaan, pidin lyriikoista jo silloin kauan sitten. Tavoitat hyvin kaiken sen, mikä Sinnemäen runoissa on parasta, ja tuo viimeinen näyte on sanalla sanoen ihana.

    Täytyykin selata taas ja katsella varsinkin niitä kuvia... kiitos ja pus!

    VastaaPoista
  4. Jos minä nyt taas aktivoisin tätä runomeininkiä, kuulostaa ihanalta. UB:n sanoitukset, osittain, ovat kolahtaneet kovaa ja nämä sinun lainaamasi runot vaikuttavat ihanilta. Kiitos Sara. <3

    (ja huomenna pitäisi tulla se paketti, olen nyt niin innoissani että se vihdoin tulee sinulle ja muille!)

    VastaaPoista
  5. Tämä on minulle todella rakas kirja, ja se on hyllyssäni melkein puhkiluettuna ja -selattuna ja -merkittynä. Blogini nimikin on Sinnemäeltä peräisin, ja nimenomaan tuosta runosta. Se vaan kolahti ja kovaa silloin - ja kolahtaa edelleen.

    VastaaPoista
  6. Nino, tämä on ihana! <3 Jäänkin odottamaan, jos kirjoitat tästä omaan blogiisi...

    Susa, kyllä! Näitä runoja ja lyriikoita lukee yhä uudestaan ja uudestaan kyllästymättä, ja aina niistä löytää jotain uusia sävyjä, merkityksiä ja tunnelmia. <3

    Minna, oijoi, nyt olen vähän kade! Yritin illalla etsiskellä kustantajalta ja nettikaupoista tätä, kun haluaisin oman kappaleen, mutta joka paikasta tämä on loppuunmyyty. Lukemani kappale on kirjastosta, en haluaisi millään palauttaa sitä sinne! :)
    Kiitos ja pus itsellesi, sinulla on myös erinomainen runomaku! ;)
    <3

    Linnea-murunen! Tässä kokoelmassa on vaikka mitä ihanaa sinulle! Lue tämä!
    (ja arvaa mitä täällä tänään kuunnellaan postinjakajan käynnin jälkeen... ;) <3

    Suketus, sinun blogillasi on ihana ja kaunis nimi, ja tuo koko runo on yksi suosikkejani kokoelmassa (tuossahan on siis vain pätkä runosta)! Runo on näköjään UB:n Sinä päivänä kun synnyin -albumilta, mutta en muista koskaan kuulleeni tuota biisiä. Enkä haluakaan kuulla, minusta se on kauneimmillaan juuri noin, ihanana runona! <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit