keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Jeffrey Eugenides: Naimapuuhia


Jeffrey Eugenides: Naimapuuhia (Otava, 2012. 599 sivua. Alkuteos The Marriage Plot, 2011.)

Hän oli ottanut pääaineekseen englanninkielisen kirjallisuuden kaikkein puhtaimmasta ja tylsimmästä syystä: koska hän rakasti lukemista. Madeleine selasi "Englantilaisen ja amerikkalaisen kirjallisuuden kurssivaatimuksia" niin kuin hänen huonetoverinsa selasivat Bergdorfin luksustavaratalon esitettä. Kurssi nimeltä "Kirjallisuus 274: Lylyn Eufues" kiihotti Madeleinea samalla tavalla kuin Fioruccin bootsit Abbya. "Kirjallisuus 450A: Hawthorne ja James" sai Madeleinen odottamaan vuoteessa vietettäviä syntisiä hetkiä samalla tavalla kuin Danceteriaan lähtevä Olivia lycrahameessa ja nahkableiserissä.

Madeleine Hanna on nuori, hyvätaustainen nainen, jonka elämää on aina määritellyt rakkaus kirjoihin. Jo lapsuudessa hänen huoneensa seinät on tapetoitu lempikirjan sankarittaren, pienen ja urhean Madelinen, kuvilla. Opiskeluvuosina hänen rakkaat kirjansa - Modern Libraryn Henry James -sarja, Dickensiä, Trollopea, Austenia, Eliotia ja hirmuisia Brontën sisaria - ovat pitäneet hänelle seuraa läpi collegen. Madeleine on erityisen viehättynyt viktoriaaniseen kirjallisuuteen, ja onkin luontevaa että hänen englanninkielisen kirjallisuuden kandidaatintutkielmansa aiheena on avioliittojuoni.

Menneen ajan englantilaiselle kirjallisuudelle tyypilliset monimutkaiset ihmissuhdekuviot konkretisoituvat myös Madeleinen omassa elämässä, kun vuonna 1982 collegesta valmistumisen kynnyksellä hänen rakkauttaan tavoittelee kaksi erilaista miestä; isokokoinen, pehmeä-ääninen ja säkenöivän älykäs biologian opiskelija Leonard, johon nainen tutustuu Semiotiikka 211-kurssilla, sekä vanha ystävä, kiharatukkainen michiganilaispoika Mitchell, jonka mielenkiinto puolestaan suuntautuu uskontoihin ja elämänkatsomuksellisiin kysymyksiin.

Madeleine on varma, että Leonard on hänelle Se Oikea, samaa puolestaan ajattelee naisesta itsepintaisesti Mitchell, jota Madeleine taas ei halua. Seuraa monta tuskallista ratkaisua, eroja ja yhteenpalaamisia, vapaaehtoistyötä likaisen Intian orpokodeissa, mielenterveysongelmia ja melankolian anatomiaa, raadollisen rehellisiä kirjeitä ja kiusallisia hetkiä, kunnes mutkikas kolmiodraama saa lopulta mielenkiintoisen päätöksensä.


Voih, millaisen kirjan sainkaan lukea! Aloittelin Naimapuuhia ennen matkaani, kirja kulki mukanani keltaisenaan kukkivilla skottilaisnummilla, ja luin sen lopulta loppuun kotiin palattuani. Tämä Eugenidesin uutukainen oli lopulta niin huikea lukukokemus, että sen jälkeen on ollut miltei vaikeaa tarttua mihinkään muuhun kirjaan.

Naimapuuhia on täydellinen kirjallinen cocktail, jossa on juuri sopivasti kaikkea! Se on samanaikaisesti älykäs, hauska, vakava, lempeä ja suorastaan armottoman tarkkanäköinen. Eugenidesin kerronta on vetävää, hän kirjoittaa pilke silmäkulmassa ja kuitenkin lopputulos on kaikkea muuta kuin kepeällä tavalla yhdentekevä. Kirja viihdyttää olematta kuitenkaan tippaakaan viihteellinen. Se sisältää suorastaan nerokkaita lauseita, ja (ah!) niin mahtavan paljon intertekstuaalisia viittauksia ja toisen (kuvitteellisen!) henkilön lukuhistoriaa ja rakkaita kirjoja, että olin välillä pakahtua kirjan ihanuudesta! Katsokaa nyt tuota alun lainausta! Vaikken olekaan kirjallisuudenopiskelija, tuo voisi pääpiirteissään olla katkelma minun (tai varmasti kenen tahansa pahasti kirjoihin hurahtaneen henkilön) elämästä(ni)! :)

Eugenides käsittelee vaikeita teemoja, psykiatrista sairautta, elämän tarkoituksen etsimistä ja nuorten ihmisten tunne-elämää taidokkaasti, monipuolisesti ja uskottavasti. Hän kuljettaa lukijansa kerroksittain läpi päähenkilöidensä historian ja ajatusmaailman, ja lopulta lukija kuvittelee todella tuntevansa henkilöt, ymmärtää heidän tarkoitusperiään ja ratkaisujaan, ja tuntee syvää empatiaa heitä kohtaan. Erityisesti ihailin miehen taitoa kuvata maanis-depressiivisen ihmisen mielenmaisemaa, ja sitä millaista on elää henkisessä sumussa.

Kerrontaa rytmittää mielenkiintoinen temmonvaihtelu, välillä on hetkiä jolloin tarina etenee hitaasti ja yhtä puuduttavasti kuin teoriakuvaus kuvitteellisella semiotiikan luennolla, ja sitten Eugenides lisää taas kierroksia ja lukijana huomaa olevansa niin tiukasti imussa että on vain pideltävä kiinni ja yritettävä pysyä kyydissä. Loppua kohden kierrokset lisääntyvät, ja loppuratkaisua lähestytään miltei hengitystä pidätellen.

Minusta taisi tulla vähän Eugenides-fani. :) Tämä oli ensikosketukseni miehen kirjalliseen tuotantoon, ja nyt ihmettelen miksi - Virgin Suicides kun on yksi lempielokuvistani, ja olen jo kauan antanut itseni ymmärtää että Eugenides on huikea kirjailija. No, niin hän todella onkin, ja jatkan tästä ilolla tutustumista hänen aiempaan tuotantoonsa. Vau!

Myös Ilselän MinnaK-blogin JenniErja lukupäiväkirjassaanJärjellä ja tunteella-blogin Susa ja Luettua-blogin Sanna ovat lumoutuneet Naimapuuhista. (Hih. :)

18 kommenttia:

  1. Hihi ;) Kiva, että tykkäsit! Upea kirja. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;) Todellakin tykkäsin! Upea kirja kertakaikkiaan! <3

      Poista
  2. Ihana teksti, innostunut ja innostava! Olen tätä jankuttanut muissakin blogeissa, mutta tosiaan Naimapuuhia odottaa minuakin jo hyllyssä, mutta jotenkin en ole vain vielä "uskaltanut" aloittaa sitä... Luin Eugenidesin Middlesexin tuossa joku aika sitten ja hurmaannuin aivan totaalisesti, ehkä siksi en halua ihan heti lukea tätä uutta vaan säästellä... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suketus! :) Toivottavasti ehdit ja "uskallat" pian Naimapuuhien pariin, ihan loistava kirja! :) Minulla on puolestaan Middlesex ja Virgin Suicides odottelemassa vuoroaan, luen ne varmasti melko pian... :)

      Poista
  3. Hankin juuri tämän kirjan, tosi kiva kuulla hehkutusta! Aattelin että kesäkirjaksi, en taida malttaa odotella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistava hankinta! Olen melkein kateellinen sinulle, kun sinulla lukukokemus on vielä edessä... ;)

      Poista
  4. Eikös vaan ollutkin tosiaan ihana, täydellinen kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakin!! <3 Ehdottomasti yksi tämän vuoden parhaimmistoa! :)

      Poista
  5. Sara nyt heti lukemaan Middlesex, tai ei ihan heti, mutta lue se, se on hyvä. :)

    Luin nyt vain fiiliksesi, en juonikuvauksia kun odotan tätä aivan pähkinöinä ja intosi tarttuu jo nyt, voi ei.. No, toivon että tämä tulee sitten kun gradu on valmis (enää kaksi viikkoa!!) ja sitten voin nauttia ihan rauhassa (muuton keskellä). :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo joo, minulla on se jo kirjastosta lainassa! :D Ja Virgin Suicides löytyy ihan omasta hyllystä, senkin aion lukea vielä tänä vuonna...

      Sinulla on kuule hieno lukukokemus edessäsi! <3

      Poista
  6. Komppaan Linneaa, lue Middlesex, sekin aivan mahtava kirja! Mä odotan tähän kirjaan tarttumista myös ihan intona. Ensin vain on luettava hyllystä pois noita edellisiä, joihin on varauksia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Middlesexistä olenkin kuullut pelkkää hyvää! Kirja on tosiaan jo kirjastosta lainassa. :) Aion nautiskella hetken Naimapuuhien jälkihehkussa (kuulostaapas tuhmalta! :D) ja lukea Eugenidesilta sitten Middlesexin seuraavaksi. :)

      Poista
  7. Luin hienon ja innostavan juttusi jo eilen, mutta oli pakko tulla lukemaan se uudestaan kesken työpäivän. En tosiaan ole vielä lukenut yhtään Eugenidesia, ja oli tarkoitus aloittaa Virgin Suicidesilla, mutta tämä pitää nyt kyllä saada jostain pian! Kuulostaa muutenkin niin hyvältä, ja kirjallisuusaihe on piste i:n päälle, tämähän on oikea kirja-addiktin tai -fetisistin päiväuni ("vuoteessa vietettävät syntiset hetket", hih)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos kehuista! <3
      Hei kuule, saat minulta Naimapuuhat lainaan, pitäähän sinun päästä viettämään sen parissa syntisiä hetkiä... :D

      Poista
  8. Hih, sinähän olet ihan liekeissä :) Eugenides on kivunnut minunkin luettavien listalleni, mutta taidan aloittaa vanhimmasta päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! :D Naimapuuhia on tosiaan loistava, mutta uskon Eugenidesin vanhemman tuotannonkin olevan erinomaista tasoa. :)

      Poista
  9. Oli pakko laittaa pari viikkoa sitten tämä Naimapuuhia kirjastoon varaukseen, ja lisäksi laitoin Middlesexin. :) Odotellahan näitä tietenkin saa, mutta onpa tässä lukemista siihen saakka ihan riittävästi muutenkin. Virgin Suicidesin olen toki myös lukenut, aikoja sitten. Ei kyllä mikään ihan lemppari ollut, kuten ei leffakaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissaämmä, huippua! <3 Toivottavasti tykkäät Naimapuuhista, minulle se oli tosiaan melkein täydellisyyttä hipova lukukokemus. :) Middlesex on itsellänikin odottamassa vuoroaan...

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...