Päätaloviikon tunnelmia

Kolme viikkoa sitten Taivalkoskella vietettiin tämänkesäistä Päätaloviikkoa. Osallistuimme ystäväni Ilselän Minnan (jonka hieno Päätalo-postaus kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa tässä samalla) kanssa lauantain ohjelmaan kulkemalla ihailemamme Kalle Päätalon jalanjälkiä. Kävimme luonnollisesti kirjailijan kotimuseossa Kallioniemessä, Taivalkosken Jokijärven rannassa.







Jokijärvelle tähyävä Elämän vonkamies -patsas.






Vanha tupa, ja Iijoki-sarjasta kuulu paikkaansa hakenut uuni.

Uusi tupa.



 Kallioniemessä kello käy uunin päällä yhä mennyttä aikaa.

Taivalkosken kirkonkylältä löytyy hieno, Arja Lehtimäen suunnittelema Päätalo-muistomerkki. Teos on kaksiosainen: torin päädyssä on pääteos, avoin Kalle Päätalo -kirja, ja torin viereiseltä nurmelta löytyy kirjasta irronneita irtolehtiä, jotka kuvaavat Päätalon teosten henkilöitä. Teokselle on valmistunut juuri tänä kesänä pari Tampereelle Alexandra Siltasen puistoon.



Taivalkosken kirkonkylällä kävimme myös Suomen vanhimmassa kaupassa, paikalla vuodesta 1883 toimineessa Jalavan Kaupassa. Siellä on yhä myynnissä mm. vanhoja vaatteita ja jalkineita, ja esimerkiksi uskovaisten pastilleja ja muita karamelleja. Kaupan yhteydessä olevasta pirttikahvilasta saa lounasta ja tuoreita leivonnaisia. Kaikkialla on nähtävillä vanhaa esineistöä, joka viehättää.


Kävimme toki myös Päätalo-keskuksessa katsomassa Päätalon Tampereen-kodin näköistyöhuonetta ja hänen elämästään kertovaa näyttelyä.




Oma Päätalo-lukijuuteni on vielä aivan alkutekijöissään: olen lukenut vasta miehen esikoisen, Ihmisiä telineillä, mutta jo se riitti aikaansaamaan melkoisen Päätalo-kuumeen. Iijoki-sarja on täälläkin nyt aluillaan, eikä kahdenkymmenenkuuden teoksen lukeminen tunnu yhtään hurjalta ajatukselta, päinvastoin, etenkään nyt, kun kaikenlaista on nähnyt omin silmin. Päätalon lapsuusmaisemien ja varhaisen elinympäristön näkeminen oli huumaava ja huikea, jotenkin onnelliseksi tekevä kokemus. Tästä on hyvä lähteä kulkemaan pitkää - yhden miehen elämän mittaista - matkaa Kallen kanssa.

P.S. Minnalle iso kiitos! ♥

Kommentit

  1. Upeita kuvia Kallioniemestä!
    Luen parhaillani Täyttä tuntirahaa, eli Iijoki-sarjan neljättä osaa, joten on hienoa nähdä kuviesi kautta, millaisessa ympäristössä liikutaan.

    Mahtaakohan moni Päätalon kirjoista tuttu talo olla edelleen pystyssä ja asuttuna?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Tampereella olevista Päätaloon liittyvistä rakennuksista on tehty tällainen esite: http://www.tampere.fi/material/attachments/k/5jSbZAqQQ/paataloraitti.pdf

      Poista
    2. Taivalkoskella Isokumpu on asuttuna. Jalavan kauppa on edelleen toiminnassa, mutta Kallelle läheisempi Lehon porvarin kauppa on kiinni. Tampereella Kuusisen Ukin talo on olemassa ja asuttu. Osuuskauppaa, jonka yläkerrassa Kalle ja Laina aloittivat yhteiselämänsä, ei enää ole. Kirvestiellä on Kallen talon lisäksi Ilmari Vouvilan talo ilmeisesti edelleen suvun käytössä.

      Poista
    3. http://blogit.kansanuutiset.fi/paatalon-matkassa/kallen-mestat-tampereella/

      Tuolla on Kallen itsensä kirjoittama luettelo Tampereen mestoistaan.

      Poista
  2. Oi kun idyllinen paikka, kauniita kuvia!

    VastaaPoista
  3. Kiva katsella kuvia äidin synnyinpitäjästä. Päätalon kotipaikallakin on tullut käytyä. Hattua nostan Taivalkosken kunnalle, kun arvostaa kirjailijaansa noin paljon, hienot patsaat ja museot. Äiti oli muuten nuorena tyttönä Jalavan kaupassa töissä.
    Veljeni sai joka joulu uusimman Päätalon kirjan lahjaksi, joten olen lukenut suurimman osan kirjoista. Olen myös katsonut elokuvat. Hienoa, että Päätalon arvostus on nousussa ja kirjoista on otettu uusintapainoksia.

    VastaaPoista
  4. Kallen kanssa on hyvä tehdä matkaa... ;) Ihania kuvia, Sara! <3 Osaat vangita tunnelman kuviisi! Ehkä jonain päivänä tartun vielä Päätalon opukseen, ja jos niin teen, se on täysin sinun syytäsi. Siihen asti feministi odottaa sitä ruuanlaiton, tiskaamisen ja pyykinpesun 26-osaista tiivistelmää.

    Voipa muuten olla, että seuraavalla kotireissullani tartunkin isäni Päätaloihin ja jätän äitini Joenpellot vielä odottamaan. Sinä senkin seireeni. <3

    VastaaPoista
  5. Päätaloihin jää kyllä koukkuun. :) Olen itse lukenut "ne muut", Koillismaa-sarjan ja niitä yksittäisiä teoksia, ja nyt aloitin jokin aika sitten Iijoki-sarjan ensimmäistä. Kävin Kallioniemessä joitain kesiä sitten ennen kuin olin yhtään Päätaloa lukenut, ja kyllä sinne pitää jossain vaiheessa päästä uudelleen nyt kun tietää itsekin vähän enemmän!

    Hauska nähdä kuvia tuosta muistomerkistä, olen sen uuden parin nähnyt Tampereella (taisin laittaa blogiini kuviakin).

    VastaaPoista
  6. Hienoja, tunnelmallisia kuvia =) Itseä en ole Päätaloja vielä ainakaan lukenut, mutta isäni on kova Päätalo-fani.

    VastaaPoista
  7. Hävettää näin julkisesti tunnustaa, etten ole lukenut yhtään Päätaloa. Olen kyllä juuri viime aikoina ajatellut, että olisikohan minussa nyt jo riittävästi kärsivällisyyttä ja viisautta Iijoki-sarjan lukemiseen. Joku vertasi Päätaloa Knausgårdiin, ja se vetosi minuun, koska olen ihan koukussa Taisteluni-sarjaan.

    Aivan uskomattoman upea paikka tuo kotimuseo. Muistuttaa kovin Seurasaaren taloja, joista juuri postasin. Toivottavasti pääsen joskus käymään tuolla.

    VastaaPoista
  8. Voi että! Voi sanojen ja varsinkien kuvien voimaa! Kylmät väreet -ja kyynel silmäkulmassa, tunnustan!- vierivät postaustasi lukiessani. Upeaa nähdä nuo kaikki kirjoista (luen nyt neljättä Iijoki-sarjan kirjaa) tutut paikat tuoreina kuvina, tupa (uusi ja vanha), sauna, piha ja etenkin tuo paikkaansa hakeva uuni :) Kiitos tästä elämyksestä, Sara <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit