keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kylässä Charles Dickensillä

Rakastan kirjailijoiden ja taiteilijoiden kotimuseoita, ja olen halunnut käydä Charles Dickensin kotimuseossa jo pitkään. Tämänkertaisella Englannin-matkallamme otimme museokäynnin asiaksemme (minun toivomuksestani, kiitokset siis matkaseuralle myötämielisyydestä ja innokkuudesta! :), ja vietimme iltapäivän 48 Doughty Streetin Dickens-museossa Lontoon Bloomsburyssa.

Kyseisessä osoitteessa Dickens perheineen asui vuosina 1837-1839. Kun perhe kasvoi, tilaa tarvittiin lisää ja he muuttivat osoitteeseen 1 Devonshire Terrace. Doughty Streetin-kodissaan Dickens ehti kuitenkin kirjoittaa teokset Oliver Twist (1837-1838) ja Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut (1838-1839). Siellä syntyivät myös perheen toinen ja kolmas lapsi, tyttäret Mary ja Katey. Charlesin vaimon, Catherine Hogarth Dickensin, 17-vuotias sisar Mary muutti myös Dickensien luo asumaan, ja kuoli yläkerran huoneessaan lyhyen sairauden uuvuttamana vuonna 1837. Kotimuseo on avattu vuonna 1925, ja se sisältää maailman suurimman yhtenäisen kokoelman Charles Dickensille kuulunutta sekä kirjailijaan liittyvää esineistöä.

Otan teidät nyt mukaani pienelle kuvakierrokselle tähän viehättävään viktoriaaniseen kotiin, jossa on huoneita ja tiloja yhteensä viidessä kerroksessa.





Ruokasali, jossa Dickens järjesti ystävilleen usein päivälliskutsuja.


Charles Dickens ja hänen vaimonsa Catherine Hogarth Dickens.

Aamiaishuone, jossa kirjailija vietti aikaa perheensä kanssa. Huoneessa Catherine-vaimo otti vastaan vieraita ja järjesteli perheen talousasioita, pöydän ääressä hän hoiti omaa päivittäistä kirjeenvaihtoaan.



Keittiö, ruuanlaiton ja samalla perheen palvelijoiden sosiaalisen elämän keskus.

Pesutupa. Täällä pestiin tiskit ja pyykit, ja keitettiin vedet.


Olohuone, jossa Dickens luki ääneen omia tekstejään aina, kun paikalla vain oli vähänkin yleisöä. :)

Dickensin oma nojatuoli.




Dickensin työhuone. Tämän pöydän ääressä mies kirjoitti Oliver Twistin ja Nicholas Nicklebyn elämän ja seikkailut

Charlesin ja Catherinen makuuhuone. Täällä Catherine synnytti kaksi tytärtään. Yhteensä pariskunta sai kymmenen lasta. Catherine kärsi (ilmeisesti synnytysten jälkeisestä) masennuksesta, ja liitto muuttui vähitellen niin onnettomaksi, että Dickens erosi vaimostaan vuonna 1858.



Dickensin henkilökohtaista esineistöä.

Makuuhuoneen viereinen peseytymis- ja pukeutumistila.

Catherine-vaimon sisaren, 17-vuotiaan Mary Hogarthin huone, jossa tyttö kuoli Dickensin käsivarsille vuonna 1837. Kirjailija oli äärettömän kiintynyt tyttöön, ja tämän kuolema järkytti häntä niin syvästi, ettei hän kyennyt kirjoittamaan moneen viikkoon.


Palvelijoiden huone kolmannessa kerroksessa.

Lastenhuone. Lapset ja palvelijat pidettiin poissa vieraiden silmistä, ja heidän huoneensa olivat yläkerrassa vierekkäin.



Little Wooden Midshipman teoksesta Dombey ja poika.


Ja tähän päättyy kierroksemme Charles Dickensin kotimuseossa. Suosittelen paikkaa lämpimästi kaikille Lontoon-kävijöille ja kirjallisuudenystäville! ♥ 

27 kommenttia:

  1. Upeita kuvia! Vau, tuolla kun pääsisi käymään... :) Kiitos Sara, kun jaoit tämän meille muille :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos näistä kuvista! Tuli muistoja mieleen. Olen käynyt Dickens-museossa, mutta niin kauan sitten, ettei silloin ollut digikameroita ja kuvani ovat dioja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Margit, kiitos kommentistasi! :) Jotenkin niin viehättävä ajatus, että sinulla on museokuvia dioina. <3

      Poista
  3. Hurmaavia kuvia! Suhtaudun Dickensiin vähän ristiriitaisesti, mutta näiden kuvien perusteella näyttää siltä, että olisin hyvin mielelläni kuulunut hänen tuttavapiiriinsä ja tullut kutsutuksi päivällisille hänen kotiinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marile, kiitos! :) Samaa mietin, olisi ollut aika hienoa elää Dickensin tuttavapiirissä.

      Poista
  4. Kiitos ihanasta kuvaretkestä. Tuolla olisi ihana päästä käymään, samoin kuin olisi mielenkiintoista käydä Tanskassa Hans Christian Andersenin kotimuseossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, kiitos kommentistasi! :) Hans Christian Andersenin kotimuseo minuakin kiinnostaisi kovasti, ja kävinkin Tanskassa elokuussa, mutta se oli työmatka, eikä aikaa ollut oikein mihinkään ylimääräiseen. Pitää palata sinne joskus ajan kanssa.

      Poista
  5. Aivan ihania nämä Englannin-reissu -postauksesi, kiitos tässä kaikista, niin jo julkaistuista kuin tulevistakin (tuleehan näitä vielä lisää, tuleehan!) ! Päästäpä tuonne Dickens-museoon joskus... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, kiitos ihana! <3 Vielä on pari Englanti-postausta tulossa, näin muutaman kuukauden viiveellä. Postaan Oxford-kuvia loppuviikosta. :)

      Poista
  6. Upeita kuvia, kiitos kierroksesta! Olisipa hienoa päästä paikan päälle. Miten siellä onkin noin hienosti kaikki säilynyt? Eihän se nojatuolikaan ole yhtään kulunut? Aamiaishuone on hellyttävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, kiitos kommentistasi! :) Dickensin kotimuseossa oli tosiaan kaikki tosi hyvin säilynyttä ja siistiä. Ihan mahtava paikka!

      Poista
  7. Kiitos tästä! Olen tuolla itsekin käynyt ja oli ihana katsella hienoja kuviasi paikasta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salla, kiitos kommentistasi, ja kuvakehuista myös! :)

      Poista
  8. Kiitos, oli mahtava päästä virtuaalikierrokselle Dickensin kotiin!

    VastaaPoista
  9. Voi että, tuonne minäkin vielä joskus menen, kunhan pääsen uudelleen Lontooseen. Kiitos jälleen hienosta postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, Dickens-museo kannattaa ehdottomasti lisätä To do in London -listalle! <3

      Poista
  10. Upea postaus, mahtavat kuvat. Tähän pitää paneutua. Kiitos.

    VastaaPoista
  11. Kiitos kaimalleni tästä upeasta virtuaalisesta Charles Dickens-kierroksesta ja tietopläjäyksestä! Myös Lontoon-tunnelmasi luin ja odotan Oxford-postaustasi. :)

    Hiukan minua alkoi säälittää Dickensin vaimo. Aika harvinaista, että siihen aikaan erottiin. Minne Catherine-vaimo joutui eron jälkeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, kiitos ihanasta kommentistasi! <3 Syksy on ollut minulle vähän nihkeää blogiaikaa, ja Oxford-postauksetkin odottavat vielä vuoroaan. Olen suunnitellut niitä ensi viikonlopulle, joten kuvia luvassa pian. :)

      Enpä muuten tiedä tuosta Catherinen kohtalosta. Pitäisi selvittää asia jostakin! Mielenkiintoista, ja vähän surullistakin.

      Poista
    2. Miehensä kaltoin kohtelemasta Catherinesta ilmestyi elämäkerta v. 2010!
      (The Other Dickens: A Life of Catherine Hogart)

      Teoksen kirjoittaneen engl. kielen professori Lillian Nayderin mielestä oli korkea aika korjata virheellisiä käsityksiä DIckensien avioliitosta: hänen mukaansa D. dumppasi vaimonsa yksinkertaisesti siksi, että oli rakastunut nuoreen näyttelijätär Ellen Ternaniin.
      Nayder ei siis ole purematta niellyt pappa Charlesin selityksiä vaimonsa mielenterveydellisistä ongelmista, vaan pitää niitä lähinnä mustamaalauksena ja suuren yleisön sympatian keräämisenä. Hämmästyttävää kyllä, siinä Charles onnistuikin ja Catherine, joka tultuaan jätetyksi eli viimeiset 20v vanhimman poikansa kanssa, ilmeisesti masentui ihan oikeasti. Eipä mikään ihme...

      Poista
  12. Iih ja aah! Kiitos eilisestä ja suuresta kuvainspiraatiosta! Ja upein kaikista on piano...Anu

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...