perjantai 21. lokakuuta 2016

Paperi T: Alfan pelko


Tyypillinen perjantai-ilta. Pukeudun mekkoon ja lempikorkkareihini, laitan vähän huulipunaa. Tapaan ystäväni teekupillisen äärellä, vaihdamme kuulumiset. Siirrymme Tampere-talolle, etsiydymme kausikorttipaikoillemme eturivin tuntumaan, harmaapäiset vierustoverimme nousevat seisomaan päästäen meidät ohitseen, sillä saavumme paikoillemme aina vasta heidän jälkeensä. Sinfoniaorkesteri astelee lavalle mustissaan. Aina hyväntuuliset kontrabasistit hymyilevät, tutuksi käynyt alttoviulisti ottaa keskittyneen ilmeen, orkesteri virittää soittimensa konserttimestarin johdolla. Enää puuttuu kapellimestari, kohta kuunnellaan klassista.

Hetkinen. Kelataanpas takaisin.

Perjantai-ilta, check. Mekko, korkkarit ja huulipuna, check. Tampere-talo, check.
Mutta siihen loppuukin tuttu ja turvallinen. Olen elämäni ensimmäisessä rap-konsertissa - minä, joka en ikinä koskaan milloinkaan kuuntele räppiä tai hiphoppia, ja jonka hiphop-sivistys rajoittuu siihen, että tiedän että on olemassa Cheek ja Elastinen, ja sitten tämä Paperi T. On niitä varmaan muitakin. On aika vaihtaa Šostakovitš yhden illan ajaksi konemusiikkiin ja helsinkiläiseen ruuhkatukkaiseen rap-muusikkoon, ja nämä ovat luonnollisesti keski-ikäisen täti-ihmisen elämässä senkaltaisia hetkiä, jolloin ollaan vähän jännän äärellä.

Paperi T:ltä on hiljattain julkaistu esikoisrunoteos post-alfa (Kosmos, 2016) - ja se on muuten jo nyt ylivoimaisesti kuluvan vuoden myydyin runokirja! Alfan pelko -nimeä kantava illan konsertti oli samansisältöinen setti, kuin mitä edellisiltana oli nähty Helsingin Kulttuuritalolla. Kulttuuritalon keikka toimi samalla runokirjan julkkareina, kun taas Tampere-talolla vietettiin ikään kuin hautajaisia: Paperi T:n Emma- ja Teosto-palkitun esikoissooloalbumin, Malarian pelon, parivuotinen kiertue päättyi nyt Tampereelle. Reilun tunnin mittainen konsertti koostui albumin rap-biiseistä, sekä post-alfan runoista, joita artisti lausui konemusiikin taustoittamana.

Runojen aikaisen taustamusiikin koinkin omalta osaltani illan ainoaksi miinukseksi, sillä etenkin konsertin alkupuoliskolla musiikki oli niin kovalla, että ainakin minun tekstejä ennestään tuntemattomana oli paikoin vaikeaa saada sanoista selvää musiikin peittäessä ne alleen. Huomasin tämän harmittavan jo siksikin, että Paperi T:n runot osoittautuivat niin kiehtoviksi, että olisin mieluusti kuullut kaiken. Sekä biisien että runojen kuvasto koostuu mm. alkoholinhuuruisista bileistä, darra-aamuista, boheemielämästä, elämäntuskasta, eksistentiaalisista kysymyksistä, rakkaudenkaipuusta ja ajatuksista, jotka käsittelevät kuolemaa. Lopulta siis melko tuttuja ikuisuusaiheita - ja tätä pohdimmekin ystäväni Jaanan kanssa hänen käsitellessään blogissaan pari päivää sitten Mikko Aaltosen Cheekistä kertovaa kirjaa JHT - Musta lammas (Otava, 2016) (ja siteeraan nyt itseäni): Sanataide, ilmaisu ja kieli muuttuvat ajan myötä, mutta ihminen on aina pohjimmiltaan sama, samoja aiheita mielessään ja teksteissään käsittelevä. Jos Eino Leino olisi tässä ajassa parikymppinen taiteilijanalku, olisi hän varmasti juuri menestyvä Suomi-hiphop -artisti.

  en pelkää hirviötä sängyn alla 
  pelkään hirviötä joka nukkuu sängyssäni 
  käyttää nimeäni 
  puhuu suullani 

Älykköräppäriksi tituleeratun Paperi T:n tekstit sisältävät myös runsaasti viittauksia kirjallisuuteen, filosofiaan ja populaarikulttuuriin, ja miltei hihkuin innosta bongaillessani lyriikoista vaikkapa Henry Milleriä, Saarikoskea ja Melleriä, Eppu Normaalia tai Dave Lindholmia. Etenkin tämä seuraava ilahduttavan itseironinen katkelma herkisti tällaisen jo 90-luvun alussa Daven teksteistä lumoutuneen vanhan runotytön mielen:

  kun hyväksyt, ettet tule koskaan kirjoittamaan mitään 
  yhtä kaunista kuin daven pieni ja hento ote 
  voit lakata stressaamasta ja jatkaa namedroppailua

Konsertti oli lopulta innostava ja hyvin toimiva kokonaisuus. Paperi T on esiintyjänä hurmaavan itsevarma ja karismaattinen, ja näin räppiin tottumattomana en lakannut ihastelemasta hänen selkeää artikulaatiotaan ja virheetöntä ulosantiaan - artistin sanat tai pasmat eivät menneet sekaisin missään vaiheessa, joka on ammattitaitoa, totta kai. Sekä runot että lyriikat olivat kiehtova sekoitus maskuliinisuutta, hätkähdyttäviä kielikuvia ja herkkyyttä. Tykkäsin, paljon! Myös illan valosuunnittelu ja lavaa taustoittavat videot olivat varsin onnistuneita. Ja se ruuhkatukka - oi kyllä, kiitos! (No onhan se ihan hullun söpö mies - kuin nuori pitkätukkainen Mikko Kuustonen silloin joskus yhdeksänkymmentäjotain!)

Menetetyn Suomi-rap -neitsyyteni ja tämän ehdottoman positiivisen konserttikokemuksen myötä aion ilman muuta hankkia käsiini Paperi T:n runoteoksen post-alfa. Tässä vaiheessa linkkaan kiinnostuneet Tiian & Tommin blogiin, jossa teos on jo ehditty arvioida.

Paperi T, Alfan pelko
Tampere-talon iso sali, 21.10.2016
Kesto n. 1 tunti 15 minuuttia
Pääsin konserttiin Tampere-talon kutsuvieraslipulla - iso kiitos!

***

(Kotiin päästyäni tunsin itseni virkistyneeksi ja kuuntelin jopa Spotifysta vähän lisää Paperi T:tä. Virkistymisen lisäksi tapahtui myös ilmeisesti jonkinasteista villiintymistä, sillä huomasin että mieleni teki siideriä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Löysin jääkaapin uumenista sopivasti tölkillisen hyvää irkkusiideriä - mutta siinä oli parasta ennen -päiväys mennyt helmikuussa 2015. Huokaisin, pistin teeveden kiehumaan ja päätin iltani tuttuun ja turvalliseen Šostakovitšiin. Mutta kyllä: se omalta mukavuusalueeltaan poistuminen tekee ehdottomasti hyvää. Suosittelen kokeilemaan!)

14 kommenttia:

  1. Mainio arvio, Sara! ❤ Illan tunnelma ja "villi meno" kertovat, että uudet kokemukset tosiaankin virkistäisivät. Näitä konserttikokemuksiasikin on nautinto lukea, koska osaat houkutella niihin mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, kiitos! :D <3 Ja ihan totta, tämä oli kyllä tosiaankin virkistävä kokemus. Voi kunpa olisit päässyt mukaan...

      Poista
  2. Voi vitsi, Sara! Minunkin pitää ehkä tutustua PaperiT:hen, räppärinä ja runoilijana. Kyllä vuoden myydyin runokirja ehkä pitää lukea, vaikka minä menenkin pois mukavuusalueeltani, niin kirjoittajan kuin runojenkin suhteen. Mutta joskus täytyy <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krista, luulen että sinäkin saatat lopulta tykätä Paprun kirjasta tosi paljon! Tutustu ihmeessä! :D

      Poista
  3. Hienoa, että ilta oli onnistunut ja tarjosi jotain uutta! Omalta mukavuusalueeltaan poistuminen usein kannattaa. Olen todennut saman.

    Tämä olisi ollut kiva nähdä itsekin, nimittäin Paperi T lausumassa runojaan. Parisen vuotta sitten juoksin räppiartistien keikoilla, mutten ole nähnyt Paperi Tn livenä kuin kerran, yhteiskeikalla Khidin(tunnetaan paremmin nimellä DJ KRIDLOKK) kanssa. Se oli hyvä keikka ja muistelen sitä lämmöllä, olin jo kauan odottanut pääseväni heidän keikalleen.

    Meneeköhän siideri miksikään, vaikka päiväys olisi mennyt? Tai mietin, tapahtuukohan sille jotain. En ole koskaan ajatellut, mutta muistaakseni Tommi on joskus juonut jotain missä päiväys mennyt aikaa sitten. Itse taas esim. yli vuoden avattuna ollutta Baileys'iä kun olin lukenut juuri ennen sitä, että se säilyisi avattuna jopa kaksi vuotta. Yleensähän kermaliköörit säilyy avattuna vain parisen viikkoa. Oli kuitenkin ihan juotavaa. :D
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia (& Tommi), oi kyllä! Voi että oli virkistävää, ja minusta taisi oikeasti tulla vähän Papru-fani, vaikken olisi _ikinä_ uskonut. Minähän olen nelikymppinen oopperafriikki, hyvänen aika. :D

      Ihan vieraita nimiä tuossa luettelet, en ole ikinä törmännyt yhteenkään. :D Mutta ehkäpä tässä puolihuolimattomasti sivistyn. Toivottavasti pääset(te) Paperi T:n runokeikalle vielä, uskon että niitä taas joskus ensi vuoden puolella on luvassa.

      Enpäs tiedä tuota siiderijuttua, kaadoin sen viemäriin kun en uskaltanut kokeilla. Ehkäpä ensi kerralla rohkaistun vastaavassa tilanteessa kokeilemaan. :D

      Poista
  4. Uskon, että olit jännän äärellä, itse olisin ollut siellä Šostakovitšia kuunnellessani, mutta kokemus olisi ollut varmasti yhtä mieluinen. ;) Paperi T:tä en ole kuunnellut, mutta sait minut nyt kiinnostumaan tuosta Post-alfasta ja aion pitää silmät auki, sitä bongaillessani! ...ja taidanpa mennä nyt heti lukemaan nuo muiden bloggaukset siitä ja youtubeen chekkaamaan sen levyn! Anyway, suosittelen ostamaan kerran vuodessa pari sidukkaa kaappiin, niin on sitten, kun seuraavan kerran tulee tarve! ;) -Peace & love, and respect to you all-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kira Niia, minä taas suosittelen sinulle Šostakovitš-kokeilua, tai jos vaikka aluksi jotain kamarimusiikkikonserttia, josta soitetaan vaikka Mendelssohnia tai Bachia. Saatat hyvinkin tykätä! :)

      Kokeilitko Paperi T:tä? Jos, niin mitä tykkäsit?

      Ja kiitos siiderivinkistä, otan siitä vaarin! :D <3

      Poista
  5. Hihii, hauska juttu. :) Ja kiva että tykkäsit!

    Minäkään en ikinä ole ollut mikään kummoinen räppifani, lähinnä kuunnellut vain isoimpia/rockhenkisimpiä amerikkalaisnimiä (Beastie Boys, Public Enemy). Kotimaisista Paperi T on ensimmäinen, johon olen tutustunut yhtään enempää. Malarian pelkoa olen kuunnellut yllättävänkin paljon, kiehtova levy. Runokirjan sain arvostelukappaleena (joita en siis ikinä ota vastaan, mutta tätä tarjousta ei voinut vastustaa) ja lukaisin heti tuoreeltaan, hyvältä sekin vaikutti. Jotkut runoihmiset ovat olleet närkästyneitä räppärin tunkemisesta tontille, mutta ei se minusta runoudelle yhtään hallaa tee, että mitä tahansa esikoisrunokirjaa myydään noin käsittämättömän paljon. Omatkaan sinänsä kivat myyntilukuni eivät ihan pärjää Paprulle. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Pekka, kiitos! :D <3

      Minustakin Paperi T runoineen on vain virkistävä ja tervetullut tulokas runogenreen, ja uskon, että jotkut lukijat lukevat runoja ensimmäistä kertaa Paprun myötä, mutta saattavat siitä jopa varovasti jatkaa muun runouden pariin - ja se jos mikä olisi huikea juttu. <3

      (Olen lukenut Valo pilkkoo pimeää - ja se on i h a n a !! Palaan asiaan täällä mahdollisimman pian! <3 )

      Poista
  6. Hih, ihana tuo siiderivilliintymisesi. <3

    Paperi T on tämänkin tädin mielestä oikein kiinnostava ja kiehtova, sen perusteella mitä olen hänen musiikkiaan kuullut. Runokirjakin kieltämättä houkuttelee, ihan ilmiönäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, haha, ja mönkään sekin meni, kun ei ollut mistä ottaa. :D

      Ja onpa ihanaa kuulla - etenkin kun olemme samanikäiset tädit. :D <3 Papru on oikeasti aika ihana!

      Poista
  7. Haha hauska postaus. Paperi T:tä olen itse jonkin verran kuunnellut, vaikka räppiä muuten en juurikaan, ja runokirjakin on omana, vaan ei vielä luettuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, kiitos. :D Hauskaa, että Paperi T innostaa musiikkinsa pariin sellaisiakin, jotka eivät normaalisti kuuntele räppiä. Jostain sekin kertoo - lähinnä kai artistin taidoista ja vetovoimasta. :) Jään odottamaan mitä post-alfasta pidät, toivon nimittäin että bloggaat siitä. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...