maanantai 14. lokakuuta 2013

Lontoon lumoava syyskesä

Kävin viime viikolla pitkästä aikaa rakastamassani Lontoossa. Tai no, pitkästä ja pitkästä, mutta olen tottunut käymään siellä pari, kolme kertaa vuodessa, ja nyt edellisestä kerrasta oli jo reilusti yli vuosi. Olin reissussa maanantaiaamusta torstai-iltaan, ja sinä aikana ehdin mukavasti nauttia puistojen huumaavasta vehreydestä (Lontoossa syksy oli vasta ihan aluillaan, kuten kuvista kohta näette), kierrellä roppakaupalla kirjakauppoja ja antikvariaatteja, istuskella kahviloissa lukemassa (luin muun muassa yhden superihanan kirjan - siitä lisää parin päivän sisällä!) ja käydä kahdessa musikaalissa. Ihana reissu taas kerran, nautin.

Lontoon-matkoihini on kuulunut jo pitkään vähintään yhdessä musikaalissa käyminen per reissu. Suursuosikkejani, kuten Dirty Dancingin ja Billy Elliotin, olen käynyt katsomassa useampaankin kertaan. Tälle kerralle olin suunnitellut käyväni katsomassa kaksi uutuusmusikaalia, Oncen ja The Commitmentsin (kumpikin kun ovat lempielokuviani), mutta lopulta suunnitelmat muuttuivat ihan viime hetkellä ja päädyin ensin tiistaina Lyric Theatrelle katsomaan Michael Jackson -tribuuttia Thriller Live (jonka olen nähnyt jo kertaalleen muutama vuosi sitten - jestas miten se on hieno!), ja keskiviikkona Savoy Theatrelle katsomaan musikaalin Let It Be, joka puolestaan on konserttimainen kunnianosoitus The Beatlesin huikean menestyksekkäälle uralle.

Kummankin illan musiikkielämykset olivat aivan mahtavia, mutta erityisesti Let It Be teki suuren vaikutuksen. Olen ollut Beatles-fani ala-asteen neljänneltä luokalta lähtien, ja mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä tärkeämmäksi ja merkityksellisemmäksi moni bändin kappaleista on elämässäni muodostunut. Oli järisyttävää kuulla nelisenkymmentä Beatles-klassikkoa, joukossa myös muun muassa ne omat suurimmat Beatles-suosikkini (While My Guitar Gently Weeps, Eleanor Rigby, Norwegian Wood, The Long and Winding Road, Come Together ja Hey Jude). Let It Be -ryhmän muusikot olivat todella taitavia, ja esitys tuntui autenttiselta, kaikki neljä olivat selvästi omaksuneet omat roolinsa viimeistä piirtoa myöten: Paul McCartney, John Lennon, George Harrison ja Ringo Starr olivat välittömästi tunnistettavissa puhetapaa ja pienimpiäkin maneereja myöten. Hauskaa oli myös se, että musikaalissa kaikenlainen kuvaaminen ja esitysten taltiointi oli poikkeuksellisesti sallittua, yleisö seisoi ja tanssi suurimman osan esitysajasta ja ihmiset lauloivat mukana. Niin minäkin, ja oli hauskaa huomata osaavansa sanat lähes kaikkiin Beatles-hitteihin. :) Tuo konsertti kyllä melkein tuntui siltä, kuin olisi päässyt oikean Beatlesin keikalle - se oli todella suuri ja pakahduttava elämys (ja juu, taisin vähän itkeäkin liikutuksesta taas kerran, minä itkupilli). Tiedän jo nyt meneväni ensi kerralla katsomaan musikaalin uudelleen. Toivottavasti ehtisin silloin näkemään myös nuo kaksi, jotka tällä kertaa jäivät väliin.

Lopuksi liuta jo aiemmin lupailemiani Lontoon-kuvia, olkaa hyvät! (Postaan myöhemmin vielä toisen Lontoo-jutun, kirjakauppoihin ja kirjoihin liittyen.)





















Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

37 kommenttia:

  1. Tulipas kylmät väreet, kun luin noista musikaaleista. Hienon kuuloiset! Vanhana M.J.-fanina minä olisin innoissani erityisesti tuosta Thrilleristä! Kauhean Lontoo-ikävän sait myös aikaan noilla kuvillasi. Kirjallista postausta odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sannabanana, vanhana M.J.-fanina sinun pitäisi ilman muuta nähdä Thriller Live! Se on kertakaikkiaan upea, ja Jacksonia esittävä mies on huikea tanssija - aivan ilmetty Michael Jackson. Minullakin on kauhea Lontoo-ikävä, joten tuttu tunne... Toivon ehtiväni kirjoittaa kirjallisesta Lontoosta ihan lähiaikoina. Viikonloppuna on kuitenkin luvassa vaihteeksi jotain kotimaista.

      Poista
  2. Eihän tässä tarvitse reissuista haaveillakaan, vaan voi eläytyä näihin iki-ihaniin matkaraportteihisi kotisohvalla! Upeat kuvat ja musikaalit! Jään odottamaan kirjallistakin Lontoon katsausta. Täytyy palata näihin, jos joskus taas pääsee matkalle. Kiitos aamun piristyksestä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, kiitos ihanasta kommentistasi, tuli hyvä mieli! <3

      Poista
  3. Taas yksi kirjabloggaaja Lontoossa :) Varsinkin kesällä se oli vähän niin kuin tapana.

    Lontoo on noussut vaivihkaa yhdeksi suureksi suosikikseni, kun on joutunut tai saanut siellä käydä tyttären vuoksi. Oma kesän matkani on vielä hyvässä muistissa, mutta voisin lähteä taas uudelleen. Varsinkin kun katselee sinun kuviasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, niinpä, ja seuraavaksi Lontooseen taitaa mennä Kirsi. :) Minunkin piti käydä Lontoossa jo heinäkuussa, mutta tuli sen verran mutkia matkaan että reissu siirtyi syksylle.

      Lontoo on ihana ja paras. <3 Jos pitäisi valita vain yksi paikka maailmasta, mihin saisi matkustaa, minulle se olisi Lontoo, ei tarvitsisi edes miettiä hetkeäkään.

      Poista
  4. Niin upea ja niin rakas Lontoo. Vaikka kävin siellä vain muutama kuukausi sitten, on taas ikävä.

    Lisää Lontoo-juttujasi ja ihanaa lukemaasi kirjaa odotellen. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, niinpä. <3 Minullakin on kova ikävä, vaikken ole ollut kotona viikkoakaan. :)

      Siitä ihanasta kirjasta bloggasin äsken, ja toinen Lontoo-juttu on tulossa toivottavasti heti alkuviikosta Tikkas-viikonlopun jälkeen.

      Poista
  5. Lontoo! <3
    Tuli ikävä, kun luin tämän postauksen :(
    Jään innolla odottomaan seuraavaa postausta Lontoosta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blueferry, Lontoo on tosiaan ihana. <3
      Seuraavassa postauksessa ollaan lähinnä kirjakaupoilla, joten semmoista olisi luvassa... :)

      Poista
  6. Todella mahtavia kuvia, tänks.

    Markku

    VastaaPoista
  7. Matkakuume iskee näitä kuvia katsellessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika, niin kyllä minullekin käy, vaikka kuvat ovat omiani. :D

      Poista
  8. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Vastaukset
    1. Markku, kommenttisi oli tullut moneen kertaan, poistin yhden, mutta kiitos kuitenkin! <3

      Poista
  10. Kauniisti olet kuvannut tätä kaunista kaupunkia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, kiitos! :) Kauniista kaupungista on helppoa ottaa kauniita kuvia.

      Poista
  11. Voih! Kuinka ihania kuvia, täytynyt olla ihan mieletön reissu! Ihanaa, kun jaat näitä täällä blogissa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noora, kiitos! <3 Ja sitä se olikin, ihan mieletön reissu. Oi että.

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, ovi löytyy Notting Hillistä. Tuommoisen takana olisi aika ihanaa asua. :)

      Poista
  13. Meinasin aloittaa tämän jutun sanomalla näin, että jätkä käy kaikissa suosikkikohteissani, joissa en ole välttämättä edes käynyt. Mutta koska et ole jätkä, niin sanon, että mahtava juttu Sara, että olet lyhyen ajan sisällä ollut Berliinissä, New Yorkissa ja Lontossa. En ole edes kateellinen, koska sie ansaitset kaiken ihanan. :) Toivon mukaan pääsemme Jurin kanssa ensi kesäksi Lontooseen, ainakin joksikin aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna, jätkä on tosi hauska! :D Ja ihana myös. <3 Minäkin toivon että pääsette Lontooseen. Jos ollaan siellä yhtä aikaa, käydäänkö kahvilla?

      Poista
    2. Kohta olen siellä! Fiilistelen matkaa lukemalla hurmaavaa blogiasi.

      Poista
    3. Kohta olen siellä! Fiilistelen matkaa lukemalla hurmaavaa blogiasi.

      Poista
  14. Ihanat kuvat jälleen matkoiltasi. Näähän alkaa olla jo klassikoita ;)

    VastaaPoista
  15. Oi Lontoo! Ihania kuvia, taas kerran.

    Minäkin olen ollut kova Beatles-fani, tosin "vasta" yläasteen kahdeksannelta luokalta lähtien. Myöhäisherännäinen siis. Kuka on suosikki-beetlesi, tai onko sellaista. Minulla ehdottomasti George. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, kiitos! <3

      Minä saan kiittää Beatles-faniudestani neljännen luokan opettajaani, joka oli raskaan sarjan fani ja soitti meille Beatlesia aina kun mahdollista, koska "Beatlesin tuotannon tunteminen kuuluu yleissivistykseen". :D Ja hei, meillä on sama suosikki, George se on ehdottomasti minullakin. <3 Viime jouluna Teemalta tuli hieno kaksiosainen George-dokumenttielokuva, satuitko näkemään? Toivon että se uusittaisiin pian. Paul McCartney on toinen suosikkini, jolle olen alkanut lämmetä enemmän ja enemmän, kun itselleni on tullut ikää. Lennonia ihailen suunnattomasti, mutta hän ei silti ole koskaan ollut varsinaisesti suosikki-beetleni, hassua sinänsä.

      Poista
    2. Hyvä maku sinulla. :)

      Minulla on tuo dokumentti itse asiassa omana DVD:llä. Sain sen mieheltä joululahjaksi kaksi vuotta sitten. Se on kyllä mahtavan hyvä: ei ainoastaan George ja Beatles, vaan se koko ajankuva ja tunnelma, joka dokumentista välittyi. Se suorastaan hurmasi minut.

      Poista
    3. Hih, kiitos samoin, Liisa! :)

      Ooh, olenpa hölmö: minulla ei ole käynyt mielessäkään että tuo dokumentti voisi olla saatavilla myös DVD:nä! Nythän minun pitää hankkia se heti käsiini, eli jättimäinen kiitos vinkistä! Se dokkari oli viime jouluni kohokohtia, olin vapailla juuri niinä päivinä, katsoin ne osat tv:stä, join glögiä ja nautin. <3

      Nyt on tietenkin pakko kysyä: mitkä ovat sinun suosikki- Beatles-biisisi?

      Poista
    4. Voi, niitä on niin paljon ja suosikit ovat tietysti vaihdelleetkin ajan kuluessa. Mutta ainakin Girl, Norwegian Wood, Lucy in the Sky with Diamonds (josta koko fanitus alkoi), Eleanor Rigby, I Am the Walrus, Blackbird, Happiness is a Warm Gun, Something, Come Together, Here Comes the Sun, Let it Be, The Fool on the Hill...

      Poista
  16. Oih, pääsinkin Lontooseen pikapikaa, juuri kun tuossa haaveilin... Kaunis kuvakavalkadi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, olen iloinen jos pystyin tarjoamaan sinulle pikaisen nojatuolimatkan Lontooseen. :) Kiitos ihanasta kommentistasi! <3

      Poista
  17. Olipas mukava pyrähtää Lontoossa kuviesi kautta! (En ole käynyt)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...