sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Annikin Runofestivaali 2015

Eilen vietettiin Tampereella jälleen runojen ystävien vuoden kohokohtaa, Annikin Runofestivaalia. Sää ei varsinaisesti suosinut kulttuurinnälkäistä juhlakansaa, mutta ajoittaisesta sateesta ja sangen koleasta ilmasta huolimatta tunnelma Annikin puutalokorttelissa oli korkealla, ja ihmisillä lämmin ja iloinen mieli. Olin itse mukana nyt toista kertaa, ja viimevuotiseen tapaan (täällä ja täällä) jaan teille kuvatunnelmia hienosta ja lämminhenkisestä runotapahtumasta.


Totuttuun tapaan varsinaiselle festivaalille toimi lähtölaukauksena kolmepäiväinen Annikki OFF-tapahtuma. Nimike pitää sisällään kymmeniä pienempiä itsenäisten järjestäjien tarjoamia kulttuuritapahtumia eri puolilla Tamperetta. Osallistuin tänä vuonna yhteen OFF-tapahtumaan: Sampolan kirjaston kaksikieliseen runoiltaan, jossa tamperelaistunut skottirunoilija Donald Adamson ja tamperelaisrunoilija Pekka Kytömäki lausuivat runojaan kahdella kielellä. Torstai-iltainen esitys oli hyvin valmisteltu ja kaikella tapaa hieno avaus mainiolle runoviikonlopulle.

Jokaisesta runosta kuultiin sekä suomen- että englanninkielinen versio, ja runoilijat jekuttivat kuulijoita jättämällä arvausten varaan, kumpi versio kulloisestakin runosta oli alkuperäinen, kumpi käännös. Runoilijoilla on tuotannoissaan paljon samoja teemoja; he kirjoittavat mm. luonnosta, vanhemmuudesta, arjen pienistä sattumuksista ja huomioista, sekä kirjoittamisesta. Miesten hienot ja oivaltavat runot ovat selvästi samalla taajuudella: vaikka kummallakin on selkeä oma tyylinsä, on teksteissä samankaltaista lämpöä ja huumoria, samanlainen katsantokanta elämään.


Pekka Kytömäki, jonka Sanasadon julkaisemaa esikoisrunokokoelmaa pääsee lukemaan ensi syksynä. Kannattaa tutustua, tästä lahjakkaasta miehestä kuullaan vielä!


Mainio Donald Adamson, joka luki yhden runon jopa skotiksi. En ymmärtänyt montaakaan sanaa, ja kiittelinkin runon tampereenkiälistä versiota. :) Englanninkielistä runoutta lukevien kannattaa ehdottomasti tutustua palkitun Adamsonin tuotantoon. Adamsonista kiinnostuneille liitän oheen Sampolan kirjaston kirjailijaesittelyn:

"Donald Adamson on laajasti julkaissut runoilija ja kääntäjä, joka asuu vuoroin Skotlannissa ja Tampereella. Hän on skotlantilaisen kirjallisuuslehden Markingsin perustajajäsen. Hänen runonsa "Väärät profeetat", joka voitti vuonna 1999 The Herald -lehden kilpailun vuosituhannen vaihteen runosta, on haudattu aikakapseliin Skotlannin runokirjaston perustuksiin. Hänet palkittiin viimeisimmässä McCash-runokilpailussa 2014.

Julkaisuja: From Coiled Roots (Indigo Dreams 2013); A Landscape Blossoms Within Me (käännös Eeva Kilven runoista, runot sekä suomeksi että englanniksi, Arc 2014); Histories and Happenings (Bibliotheca Universalis, Bukarest 2014); Glamourie (Indigo Dreams, tulossa)."


Sitten siirrytään lauantaihin ja Annikin puutalokorttelin sisäpihalle. Saavuin paikalle päivällä, kun osa esityksistä oli jo kuultu, mutta ehdin parahiksi näkemään iltapäivän pienen yllätysesityksen, jossa yhdistyivät runous ja pyörätuolitanssi: lavarunoilija Aura Nurmi lausui runojaan, ja tanssista vastasivat maailman parhaina pyörätuolitanssijoina palkitut Zaida Launis ja Leevi Ketola.



Runojen ja musiikin välissä pidettiin myös muutama proosatauko. En ehtinyt kuulemaan ensimmäistä prosaistia, Antti Salmista, mutta fiilistelin Marisha Rasi-Koskisen tekstejä. Kirjailija luki otteita uusimmasta teoksestaan Vaaleanpunainen meri (WSOY, 2014), sen hienosta novellista Satu äidistä.



Kolmannella proosatauolla esiintyi yksi suursuosikeistani, kirjailija Sirpa Kähkönen. Hän luki katkelmia viime vuonna ilmestyneestä romaanistaan Graniittimies (Otava, 2014), joka löytyi loppuvuodesta myös Finlandia-palkintoehdokkaiden joukosta.


Yksi lauantain odotetuista kohokohdista oli legendaarisen kirjailija Hannu Salaman saapuminen päälavalle. Mies lausui viidenkymmenen vuoden takaisia runojaan musiikin säestyksellä. Hypnoottisen hienon musiikkielämyksen tarjosi jazzmuusikko Hepa Halmeen johtama yhtye Vapaat radikaalit.


Hepa Halme ja Pekko Käppi.


Vasemmalta oikealle Arttu Tolonen, Hannu Salama, Hepa Halme ja Pekko Käppi.










Yksi päivän yllätysesiintyjistä: japanilainen muusikko Tota Imai.


Runoilija Saila Susiluoto kertoi aluksi syksyllä julkaistavasta teoksestaan Antikythera, joka on "yksi maailman ensimmäisistä iPad-sovelluksen muodossa julkaistuista runokokoelmista". Tämän jälkeen oli runojen vuoro puhua puolestaan, ja Susiluodon lausuntaa säesti kirjailija Markku Pääskynen soittaen taidokkaasti syyrialaista kielisoitinta, ud-luuttua. Hypnoottista, tämäkin!


Markku Pääskynen.





Alkuillasta lavan täytti karismaattinen saamelaisartisti Wimme Saari. Hänen juureva joikuesityksensä sai yleisön hyvälle tuulelle, ja sateenkin loppumaan! Saaren luontojoikujen ansiotako vai mitä, mutta miehen ollessa lavalla aurinko alkoi paistaa ensimmäistä kertaa moneen tuntiin. :)







Hienon festivaalipäivän päätti tapahtuman pääesiintyjä, jamaikalaisen musiikin elävä legenda ja dub-runouden pioneeri Mutabaruka. Siinä missä saamelainen Wimme Saari kehui tamperelaista hellettä (ilma rapsakka n. + 10 astetta, jos sitäkään), kiitti Mutabaruka kutsusta jääkaappiin. :) Mutabarukan esitys oli huikea ja rennon mutta samalla vimmaisen vakuuttava, ja hän antoi yleisölle paljon ajattelemisen aihetta vahvasti kantaa ottavalla runoudellaan. Näin hienoa esitystä odotellessaan kannatti kyllä sietää pientä hampaiden kalinaa. :)



Illan päätteeksi kiitossanat lausui runoilija J.K. Ihalainen, Annikin Runofestivaalin taiteellinen johtaja. Nyt on festivaalit tältä vuodelta juhlittu, ja minäkin kiitän nyt osaltani tapahtuman järjestäjiä, talkooväkeä ja esiintyjiä, sekä torstaisen OFF-tapahtuman järjestäjää, Sampolan kirjastoa. Runofestivaali oli jälleen kerrassaan hieno ja onnistunut kulttuurijuhla, josta jäi onnellinen ja hyvä mieli. ♥ Ensi vuonna uudestaan!

*****

Runojen lukemisesta siirryn nyt luontevasti dekkareiden pariin, sillä alkavalla viikolla Suomessa vietetään valtakunnallista Dekkariviikkoa. Aikomuksissani on blogata ensi viikolla ahkerasti, ja vaikka kirjoitan (näin kesälomahuumassani) luultavasti muustakin, on luku- ja bloggauslistallani ainakin 2-3 dekkaria. Lähde sinäkin mukaan dekkareita lukemaan! ♥


14 kommenttia:

  1. Kiitos tunnelmapaloista, joita "joikui" postauksesi myötä myös tänne pohjoiseen, jossa jääkaappiolosuhteisiin singahti paljon lämpöä raportistasi! Oi, kunpa oisin saanut olla mukana! Paljon olisi ollut nähtävää ja kuultavaa, mutta onneksi kuvasi puhuvat puolestaan! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, voi kunpa olisitkin ollut mukana!! ♥ Koleutta ja sadetta lukuun ottamatta kaikki oli niin ihanaa, ja tänäänkin on vielä ollut viikonlopun jäljiltä sellainen onnellinen ja tyytyväinen olo. Mutta ensi vuonna mennään Annikille yhdessä! ♥

      Terkkuja sinne pohjoiseen! :)

      Poista
  2. Olipa ihana postaus Annikista! Onneksi pääsin viime vuonna käymään, kun tämä kerta jäi väliin. Hieno tapahtuma! Ja hyvä kun muistutit tuosta dekkariviikosta - pitää lähteä etsimään pari kirjaa sitä varten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, kiitos! ♥ Runofestivaali on tosiaan hieno tapahtuma, on niin onnellista että tuommoista järjestetään, ja vielä juuri Tampereella. On tämä vaan hieno kulttuurikaupunki! :) Ja jee, mahtavaa että otat osaa dekkariviikkoon! ♥

      Poista
  3. Aiai, tätä postaustasi olen odottanut -ja kannatti! <3 Upeita tunnelmapalasia , lämpöä koleudesta huolimatta ja miten sympaattinen Hannu Salama! Kunpa minäkin pääsisin tuonne vielä.

    Voihan dekkariviikko. Minulla olisi pari kirjaa kesken ja yhden haluaisin jo kovasti alkaa lukea, mutta mutta.. kuinkas sattuikaan, että Jari Järvelän Tyttö ja pommi osui kirjaston hyllyltä tänään mukaan. ;-) Luin äärimmäisen vähän dekkareita mutta Järvelän teos on ehdoton. Katsotaan, lukaisenko nyt vai säästelenkö myöhempään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, kiitos ihana! ♥ Ensi vuonna sinunkin on kyllä päästävä mukaan! Jo viimevuotinen runofestivaali oli itselleni niin huikea kokemus, että halusin tänä vuonna pitää osan kesälomastani juuri tässä kohtaa, että pääsen varmuudella Annikille. :)

      Voi että, ihan huippua että luet Tytön ja pommin, se on niin mainio! Minun dekkariviikkooni kuuluu näköjään nyt vain kuolleita kirjailijoita, sillä bloggaan tällä viikolla Agatha Christien, Mika Waltarin ja Bo Carpelanin dekkareista. :) Jos aika riittää, pääsee ehkä yksi elävä kirjailijakin mukaan. :D

      Poista
  4. Voi miten ihana runotapahtumapostaus! <3

    Hannu Salama kera jatsin .. oi, se oli varmasti ikimuistettavaa! Muukin tarjonta näytti todella hienolta.

    Tampere on upea kaupunki! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, kiitos! ♥

      Hannu Salaman ja jazzmusiikin yhdistelmä oli lumoava, eikä takuulla unohdu. Olen onnellinen että sain kokea sen.

      Ja Tampere on kyllä mukava paikka - ja erityisesti kulttuurikaupunkina aivan lyömätön. :)

      Poista
  5. Pitää laittaa tämä(kin) tapahtuma kalenteriin ensi vuodelle. Kuvakavalkadi ja raporttisi kertoi, että olisi juuri minulle sopiva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, laita ihmeessä! Runofestivaali on pienimuotoinen tapahtuma, ja siksi niin lämminhenkinen ja kodikas tunnelmaltaan. Tykkäisit varmasti! :)

      Poista
  6. Niin harmitti, etten tänä vuonna päässyt Annikkiin, mutta onneksi sain lukea tämän postauksesi, tuntui kuin olisin vähän ollut siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijatar, olisitpa päässyt mukaan! Mutta kiitos ihanasta kommentistasi. ♥

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...