Anni Sinnemäki: Lentokoneessa (runohaaste)

Auringonnousu Atlantin yllä helmikuussa 2010.

Jatkan nyt omalta osaltani Jennin K-blogin runohaastetta otteella Anni Sinnemäen kauniista runosta Lentokoneessa. Runo löytyy Sinnemäen hienosta kokoelmasta Sokeana hetkenä (Nemo, 2003) joka sisältää myös Milka Alasen uskomattoman hienoja valokuvia. Tällaiselle kroonisesta, pahanasteisesta matkakuumeesta kärsivälle romantikolle tämä runo on miltei täydellisen ihana!

Eniten haluaisin
että astuessani koneeseen
kun istun paikalleni käytävän viereen
toisella puolella on joku
josta jo puolessa välissä matkaa
tiedän että hän rakastuu minuun

Kun hän kysyy
pelkäätkö sinäkin nousuja
tiedän jo miten heräämme yhdessä
ja miltä hänen huulensa maistuvat
kaikki kirkasta kuin lasi

Kommentit

  1. Oi miten ihana runo! Minun pitäisi tutustua Anni Sinnemäen runohin paremmin, kun en ole niitä juurikaan lukenut. Lauluntekstit ovat tietysti tuttuja, niitä ei oikein ole voinut olla kuulematta. :)

    VastaaPoista
  2. Jum-Jum, eikö olekin! :)
    Minä olen ihastellen lukenut tätä Sinnemäen vanhempaa kokoelmaa, haluaisin jossain vaiheessa kovasti lukea myös uudemman, Aleksis Kiven kadun.

    Sokeana hetkenä sisältää muuten varsinaisten runojen lisäksi myös paljon Sinnemäen lyriikoita Ultra Bran ja Kerkko Koskisen levyiltä!

    VastaaPoista
  3. Minäkin ihastelen tuota runoa. Olen lukenut Sinnemäeltä vain Aleksis Kiven kadun, joka on ihana. Olen kuitenkin varma, että Sokeana hetkenä olisi vielä ihanampi.

    T. toinen krooninen matkakuumeilija ja romantikko

    VastaaPoista
  4. Katja, tämä on kyllä ihana! Tämä ote on oikeastaan vain puolet kyseisestä runosta, mutta koska sen loppuosa (joka on kyllä sekin kaunis) ei tunnu ihan niin omalta, niin laitoin tänne vain tämän kauniin puolikkaan. :)

    Sokeana hetkenä on siitäkin ihana, että on tosi mukavaa lukea Ultra Bran lyriikoita ihan sellaisinaan. En ole koskaan kauheasti kuunnellut Ultra Brata (muistan että sinä olet sitä rakastanut), mutta lyriikat ovat upeita!

    Haluaisin tosiaan lukea Aleksis Kiven kadunkin, mutta kappaleet tuntuvat olevan jatkuvasti lainassa kirjastosta. Pitänee varata se joskus. :)

    VastaaPoista
  5. Minulla on tuo Aleksis Kiven katu ja pidän siitä kovasti. Sokeana hetkenä -kokoelmaa en ole lukenut. Olen aina luullut, että siinä on lähes pelkästään sanoituksia, eikä minua niin kiinnosta lukea tekstinä sanoituksia, jotka tunnen läpikotaisin lauluina (Ultra Brata on tullut kuunneltua...) Tekstejä kun alkaa väkisinkin lukea biisien rytmillä, mikä on hiukan häiritsevää.

    VastaaPoista
  6. Oooooh, mikä runo ja mikä lopetus: 'kirkasta kuin lasi'.

    Olen ostanut Ultra Brata sekä sanoitusten loistavuuden tähden että siksi kun ne tuovat minulle mieleen jotain menneestä.

    VastaaPoista
  7. Liisa, on ehkä hyväkin etten ole kauheasti Ultra Brata kuunnellut, osaan ottaa nuo lyriikat enemmän runoina, enkä edes tunnistanut kaikkia biiseiksi ilman että vilkaisin kirjan takaosasta. :) En tunne kuin niitä kaikkein tutuimpia Ultra Bran biisejä, ja kieltämättä minullakin alkaa lukiessa soida tuttu biisi päässä. Savanni nukahtaa ja Sinä lähdit pois esimerkiksi. :)

    Leena, eikös olekin ihana?! <3 Ei voi kuin huokailla, ja lukea moneen kertaan! :)

    Minä taas jostain syystä olen aina vähän vierastanut Ultra Brata. En edes oikein tiedä miksi, kun biisien lyriikat ovat kuitenkin upeita, ja minusta esimerkiksi Vuokko Hovatta on aivan ihana! <3 Ehkä se on se poliittissävytteisyys, jota vierastin. Nuorempana minua kiinnosti politiikka tai mikään siihen hentoisesti viittaavakin yhtä paljon kuin sikaa aapinen. :D

    VastaaPoista
  8. Ah, tämä pitää jakaa pikkusiskon kanssa, sillä hän kohtasi nykyisen miehensä lentokoneessa. <3

    VastaaPoista
  9. Karoliina, eikä?! :D Ihan melkein sietämättömän ihana juttu! <3 Siskosi pitää siis ehdottomasti lukea tämä runo!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit