Lontoota ja yhteenvetoa toukokuusta.

Terveisiä kesäisestä Lontoosta, joka oli ihana, kuten aina! Viikonloppu piti sisällään paljon kaikenlaista mukavaa, muun muassa lempimusikaalini Dirty Dancingin, kuljeskelua ja lueskelua tuntikaupalla ihanissa kirjakaupoissa ja lempipuistoissani, illallisen näköalaravintolassa keskustan kattojen yllä, tutustumista ihanaan British Libraryyn, sekä peribrittiläisittäin kello viiden teen Piccadillyn Waterstonesin viidennen kerroksen ihastuttavassa ravintolassa. Kaupungin kaduilla sai nauttia tällä kertaa myös espanjalaisista rytmeistä, lauantaina kun oli Mestarien liigan loppuottelu (ManU - Barcelona), ja kaduilla vaelsi sadoittain riehakkaita ja hyväntuulisia espanjalaisia. Erityisesti Messi-paitaiset miehet hyödynsivät komeasti kaikuvia metrotunneleita, joissa saikin kuunnella Barcan kannustuslauluja aina metroa odotellessaan. :)




















St. James'in puisto on yksi lempipuistoistani, rakastan muun muassa sen lintuja ja kesyjä oravia.


English Breakfast -teetä kera skonssien, paksun kerman ja metsämarjahillon. <3


Karhuherra Paddingtonit rivissä Paddingtonin asemalla, jonka tuntumassa tällä kertaa asustin. :)

British Libraryssä oli meneillään The History of Science Fiction -näyttely. En ole koskaan ollut scifi-ihmisiä, ja ajattelin että kierrän näyttelyn ihan pikaisesti. Mutta se olikin tavattoman kiehtova kokoelma scifin vanhoja helmiä, vitriineissä oli kauniita, vanhoja scifikirjoja, esimerkiksi ensipainos Mary Shelleyn Frankensteinista. Yllättäen näyttelyssä kuluikin ihan kunnolla aikaa, ja aihe alkoi kiehtoa minua niin että harkitsen nyt lukevani elämäni ensimmäisen scifi-kirjan lähiaikoina. Onnistunut näyttely siis! :)






Rakastan Lontoon kirjakauppoja, niiden tuoksua jossa sekoittuu tuore painomuste, isojen kutsuvien sohvien nahantuoksu sekä ihmisten hajuvedet, niiden hyllyjä jotka notkuvat tuhansien toinen toistaan kiinnostavampien ja kauniskantisten kirjojen painosta, sekä jopa ihmisiä niissä, hyväntuulisia myyjiä (jotka näyttävätkin ihan siltä että he lukevat paljon! :) ) ja asiakkaita jotka istuvat sohvilla tai lattioilla unohtuneina hyvän kirjan pariin. Sellaisia kauppoja kaipaisin Suomeenkin, kauppoja joissa saisi olla rauhassa, myyjät eivät tyrkyttäisi apuaan tai edes kirjoja, eikä kukaan katsoisi pitkään tai pahalla, jos kaupassa viettäisi tuntitolkulla aikaa, tai jos lukisi kirjaa.

Lempikirjakauppani on juuri Piccadillyn Waterstones, Euroopan suurin ja komein kirjakauppa. Suuruudestaan huolimatta siellä on valtavan kotoisa, lähes kirjastomainen tunnelma. Tällä kertaa hykertelin mielissäni ja ylpeänä myös suomalaisuuden puolesta, kun huomasin että Waterstones -ketjun toukokuun kuukauden kirjana oli Sofi Oksasen Purge, siis Puhdistus. :)


Reissultani ostin tällä kertaa seuraavat kolme kirjaa: Haruki Murakamin Norwegian Wood (jota aloin lukea jo kirjakaupassa, ja olen aivan myyty!), Victoria Hislopin kirjan The Island, sekä Rosamund Luptonin kirjan Sister, jonka anni.m esitteli blogissaan maaliskuussa. Jo silloin ajattelin että tuo kirja on saatava!


Muita toukokuun aikana kirjahyllyäni kartuttaneita kirjoja ovat Jouko Sirolan Etsijä ja hänen neljätoista elämäänsä, jonka sain arvontavoittona Kirjavan kammarin arvonnasta (kiitos vielä Karoliina! <3), J. R. Wardin vampyyrikirjat Pimeyden rakastaja, Ikuinen rakastaja ja Herätetty rakastaja, jotka työkaverini myi itselleen tarpeettomina, ja jotka oli siis ihan pakko sijoittaa hyvään kotiin :) sekä Tuuve Aron Karmiina, joka löytyi miltei ilmaiseksi lähikirjakauppani loppuunmyynnin alelaarista.

Toukokuussa ehdin lukea ihan mukavaan tahtiin, yhdeksän kirjaa, joista kolme oli äänikirjoja.
Lukemieni kirjojen lista näyttää tältä:
- Mary Ann Shaffer & Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
- Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin seikkailut, osa 1 (äänikirja)
- Olli Jalonen: Poikakirja
- Eppu Nuotio: Maksu (äänikirja)
- Eppu Nuotio: Varjo (äänikirja)
- Sophie Kinsella: Minishoppaaja
- Eppu Nuotio: Paine
- Riikka Pulkkinen: Totta
- Pekka Manninen: Peili

Toukokuussa olen siis selkeästi ollut Pii Marin -koukussa, sekä lukenut vain ja ainoastaan kotimaista ja brittiläistä kirjallisuutta. Kaikki lukemani kirjat ovat olleet toinen toistaan parempia, mutta ehkä kuukauden parhaan kirjan tittelin nappaa Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, josta taisi kertaheitolla tulla yksi kaikkien aikojen lempikirjoistani. Luettujen kirjojen lista näyttää muuten hassulta, kun yli puolella lukemistani kirjoista on hyvin ytimekäs, yksisanainen nimi. :) Tämä teema jatkuu vielä kesäkuun alun, kun lukuvuorossa ovat Pii Marin -sarjan päätösosa Loppu, ja Turkka Hautalan kauniskantinen Paluu, jota tässä juuri aloittelen.

Keskeneräisiä ovat tällä hetkellä myös Peter Høegin Lumen taju, jonka te lukijat äänestitte toukokuun kirjakseni. Kirja oli minulla Lontoossa reissulukemisena ja on vielä vähän kesken, se on ehdottoman kiinnostava mutta yllätti hidaslukuisuudellaan. (Otin muuten tavakseni järjestää joka kuussa äänestyksen, jonka voittajakirjan luen seuraavassa kuussa, ensi kuun kirja näyttäisi olevan Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys.) Muita yöpöydällä lepäämässä olevia ovat Susan Hillin The Woman in Black (jonka jouduin palauttamaan välillä kirjastoon ja sain vasta hiljan uudelleen käsiini), Kate Jacobsin Pieni lankakauppa (joka ei vaan jostain syystä nappaa...), sekä Susan Fletcherin Irlantilainen tyttö ja Katja Kaukosen Odelma (jotka ovat niin hengästyttävän ihania, etten raaskisi edes lukea niitä, ihan hullua! :) ).

Toukokuu on ollut paitsi mainio lukukuu ja se kuukausi jolloin järjestin ensimmäisen arvontani, myös sikäli mielenkiintoinen kuukausi, että olen huomannut bloggaajana yhtäkkiä vapautuneeni. Kirjajuttuni alkavat olla omaäänisiä, uskallan jo kirjoittaa ihan juuri sitä mitä olen ajatellut ja miltä minusta tuntuu. Alkuun stressasin siitä etten osaa tehdä hienoja analyyseja, ei minulla ole koulutusta tai pohjaa semmoiseen, mutta tunnen vahvasti ja elän kirjojen mukana, ja olen ymmärtänyt että siitä ja siten minun pitää kirjoittaa. Muut osaavat analysoida kirjoja paremmin, minä nojaan vahvasti tunteeseen. Jatkossakin tässä blogissa siis luvassa kirjoituksia siitä, miltä lukemani tekstit ovat tuntuneet, maistuneet, tuoksuneet ja näyttäneet. :)

Kesäkuussa luvassa ainakin postaukset toukokuussa luetuista, ja kuka tietää mitä muuta keksin. :)
Aurinkoista kesäkuun alkua!

Kommentit

  1. Sara, ihanaa, että olet löytänyt oman 'äänesi'. Sen huomaa, kun bloggaaja kirjoittaa tunteella ja kertoo todella, mikä kirjassa vaikutti tai mikä ei niin kolahtanut ja ehkä myös miksi molempiin. Kun tein Sirin Vapisevaa naista olin kahden vaiheilla annanko palaa vai en, mutta en pystynyt muuhun kuin lataamaan täysillä.

    Siis Lumen taju oli niin erinomaisen hyvä, että miten petyinkään saman kirjailijan Hiljaiseen tyttöön.

    Oi Lontoo! Olen aivan varma, että kun pääsen sinne sisään, enkä vain lentokentälle, jossa olen hetken piipahtanut, minä rakastun kaupunkiin. Itse asiassa minulla oli sinne Iso Veto jo nuorena, joten en tässä voi kuin ihmetellä itseäni.

    VastaaPoista
  2. Voi kun tuli matkakuume Lontooseen, siitä on jo yli 20 vuotta kun olen siellä ollut viimeksi. St. James Park oli jo silloin ihana.

    Ja hyviä kirjoja tulossa sinulla, mielenkiintoista kuulla mitä pidät vaikkapa Alkulukujen yksinäisyydestä.

    VastaaPoista
  3. Leena, niin on! :) Pystyn sanomaan oikeastaan ihan tarkasti milloin se löytyi: tasan kuukausi sitten kirjoittaessani päivitystä Ranya ElRamlyn Auringon asemasta. Se oli niin hieno kirja ja vaikuttava lukuelämys että siitä oli pakko kirjoittaa juuri niin kuin sydän sanoo. :)

    Lumen taju on ehdottomasti hyvä kirja! Siitä kertoo jo se, että kun luin sitä viikonloppuna puistossa auringonpaisteessa, minua palelsi koko ajan, niin hienosti siinä kuvataan lunta ja jäätä ja niiden monimuotoisuutta. :)

    Olen ihan varma että Lontoo olisi Sinunkin kaupunkisi!! <3 Voi, käy siellä, ja rakastu!! <3

    Erja, Lontoo on ihana, se vei minun sydämeni heti ensimmäisellä kerralla. Sinne se taisikin sitten jäädä, minun sydämeni...

    Harmittaa kun en ole ehtinyt kirjoittaa päivityksiä vielä yhdestäkään toukokuun kirjasta. Mutta kaikki yhdeksän olivat hyviä tai jopa loistavia kirjoja, joten niistä on mukavaa kirjoitella vaikka vähän jälkikäteenkin. :)

    VastaaPoista
  4. Lontoo on yksi niistä kaupungeista, joihin haluaisin matkustaa. Kuvasi ja kuvauksesi vakuuttivat minut entistä enemmän Lontoon kiehtovuudesta. Haaveissa siis....

    Oletpa ehtinyt lukea paljon. Mulla on ollut jostain syystä hiukan huonompi lukukuukausi kuin edellinen. Mutta eipä tämä ole mikään kilpailu. Joskus ehtii lukea enemmän ja joskus vähemmän. Samoin on kirjoista postaamisen laita.

    Minäkin tykkäsin aikoinaan (jotain kymmenen vuotta sitten) Lumen tajusta. Sekin kuuluu kirjoihin, jotka pitäis ehdottomasti lukea uudelleen.

    Pienestä lankakaupasta en minäkään oikein pitänyt. Aihehan on kiinnostava sikälikin, kun teen käsitöitä ja haaveilen samanlaisesta lankakaupasta kuin kirjassa on. Mutta jokin siinä vain ärsytti eikä antautunut minulle. Mutta Odelma sen sijaan: ah ja voih. Mutta se oli sellainen kirja, josta en osannut kirjoittaa mitään. Tuntui, etteivät minun sanani millään yllä Kaukosen tasolle tai että kirja latistuisi analyysiyrityksistäni. Kiitän Odelmaa myös siitä, että se rohkaisi minua itseä aloittamaan yhden uuden novellin ja ilmaisemaan siinä itseäni rohkeammin kuin koskaan olen kirjoittanut.

    VastaaPoista
  5. Oi, kuinka hurmaavia kuvia sinulla onkaan!! Aivan ihana päivitys ja haluaisin myös päästä kokemaan Lontoon kirjakaupat. Olen ollut kerran Lontoossa ja sekin oli vain lyhyt päiväreissu kesken kielikurssin. Haluaisin kokea Lontoon myös aikuisena.

    Minusta sinulla on oma ihana äänesi ja blogisi pysyy mielessä. Keväällä itse kirjoitin kirjakritiikkejä, kirja-analyyseja ja esseitä. Blogini oli (ja on) se paikka, jossa saan rauhassa tuulettaa. Oma ääni saa näkyä, saan yrittää olla itseäni nokkelampi ja kokeilla eri tyylejä ja tapoja lähestyä kirjaa. Kaikki muut ovat jotenkin suljettujen raamien sisällä toimimista. Miekin löydän ääntäni koko ajan. Sain aluksi jonkin verran palautetta puolitutuilta kielioppivirheistä, mutta lopulta alan opiskelijatkin jättivät minut rauhaan, tai ainakaan eivät enää päin naamaa kiusaa, kun näkivät kuinka paljon luen. Vieläkin ujostelen silti blogiani, mutta rakastan sitä silti. :)

    Kauheata höpötysvuodatusta, anteeksi! :D

    VastaaPoista
  6. Oi, ihana matka sulla on ollut. Kello viiden tee kuulostaa ihanan brittiläiseltä.

    Minä olen ainakin pitänyt jutuistasi enkä ole yhtään kaivannut niitä hienoja analyysejä, joten jatka samaan malliin. :)

    VastaaPoista
  7. Onpa muuten mielenkiintoista, kuinka lyhyitä monien kirjojen nimet ovatkaan. Ne ovat oikeastaan helppoja kirjan nimiä, koska ne lupaavat paljon, mutta eivät takaa mitään. Esimerkiksi Totta tai Peili voivat sisältää mitä tahansa.

    Ja oi Lontoo! Suosikkikaupunkini koko maailmassa. Aina, kun matkustan jonnekin muualle, kaipaan Lontooseen, vaikka kuinka pitäisin matkani kohteesta. Niin kävi nytkin. Rakastuin Pariisiin, mutta sydämeni kuuluu silti Lontoolle. Ensi vuonna viimeistään on pakko päästä sinne. :)

    VastaaPoista
  8. Mukava kuulla, että oli hyvä matka! Tuli jälleen kamala matkakuume (äsken vierailin Pariisissa lomailleen Katjan eli Lumiomenan blogissa ja ehdin jo hieman taantua ennen tänne tuloa :D)!

    Kiehtovan näköisiä muuten nuo vanhat kirjat sieltä scifi-näyttelystä.

    VastaaPoista
  9. Oih nyt minä haluan sekä Lontooseen että Pariisiin <3 Lontoossa en ole vielä ollutkaan.

    Ihanasti kuvailit kirjakauppoja ja tunnelmaa.

    (ja sci-fi-meininkiin suosittelen vaikka Douglas Adamsia, ei ole niin ryppyotsaista ;)

    VastaaPoista
  10. Huh, nyt vasta ehdin ja maltan vastailla kommentteihin, kävin vierailemassa muissa blogeissa ja uppouduin muun muassa Kirjavan kammarin kirjahyllykeskiviikkoon niin että hetkeksi kaikki muu unohtui... :D

    Anna Elina, Lontoo on niin ihana ettei sille ole sanoja! Ajatuksenani on ollut jo jonkin aikaa tehdä ihan kunnon Lontoo-kuvapostaus jossain kohtaa, tällä kertaa otin hirveän vähän kuvia kun touhuilin niin paljon kaikkea muuta. :)

    Tämä on ollut minulle hyvä lukukuu, kolmisen kirjaa viikossa alkaa olla minulle jo ihan maksimi, olen hidas lukija ja töissäkin on kuitenkin käytävä. :) Ja ihan totta, ei tämä tosiaankaan ole mikään kilpailu. :) Joskus saattaa olla kuukausia jolloin luettujen listalla on vain pari kirjaa, jos lukee jotain paksumpaa ja lisäksi on vaikkapa paljon muuta elämää ja kiirettä.

    Pienessä lankakaupassa joku tökkää. Periaatteessa sen pitäisi olla loistava kirja: käsitöitä, pehmeitä lankoja, vahvoja naisia, kulissina iki-ihana New York, mutta ei, jotain siitä vain puuttuu. Mutta en aio luovuttaa vaan kahlaan sen loppuun, ennemmin tai myöhemmin. :) Ja oi, Odelma! Sen kirjan haluan omaan hyllyyni! Kaukosen teksti on niin väkevällä tavalla kaunista että se on ihan hurjaa! Ja ihan mahtavaa että kirja voi vaikuttaa niin vahvasti, että sinullekin se on kirjoittajana avannut ihan uuden maailman! <3 Jos muuten perustat sen lankakaupan, tulen sinulle asiakkaaksi, vaikka olenkin vähän sunnuntaineuloja, saattaa mennä parikin vuotta etten muista koko harrastusta ja sitten yhtäkkiä innostun neulomaan parit sukat / lapaset / kaulahuivit putkeen. :)

    VastaaPoista
  11. Hanna, kiitos ihanasta kommentistasi ja höpötysvuodatuksestasi, sitä oli tosi mukavaa lukea! <3 :) Aion tosiaan jossain kohtaa tehdä ihan kunnon kuvapäivityksen Lontoon reissuiltani, joten lisää kuvia tulossa! Missioni on tartuttaa teihin kaikkiin Lontoo-kuume!! ;D

    Norkku, kiitos!! <3 :) Jatkan siis samalla hyväksi havaitulla tyylilläni, analyysejä kirjoittakoot ne jotka sen osaavat! :)

    Katja, olet oikeassa! Ja varsinkin tuon Peilin kohdalla voi todella sanoa, että se sisälsi ihan mitä tahansa, se oli ehkä erikoisin kirja mitä olen lukenut aikoihin! :D

    Ja sama juttu minulla, Lontoo on maailman paras kaupunki, ja kun olen muualla, kaipaan sinne. Viime vuonna matkustin Lontoosta junalla Brysseliin, ja vaikka Bryssel on näin jälkikäteen ajateltuna varsin viehättävä kaupunki vanhan kaupungin pikkukujineen, silloin minulla oli koko ajan vähän pettynyt ja laimea olo. Vertasin kaikkea siellä Lontooseen, kun olin juuri suoraan sieltä tullut. :)

    Laura, minäkin suuntaan kohta Katjan blogiin kuumeilemaan... :) Nuo vanhat kirjat olivat niin kauniita.

    Linnea, lisää Lontoo-kuvia tosiaan tulossa, joten pysy kuulolla. :) Douglas Adamsin pistän korvan taakse, kiitos vinkistä. Kovin ryppyotsaiseen scifiin en uskallakaan tarttua ettei innostus lopahda heti kättelyssä. :D

    VastaaPoista
  12. Aivan ihanaa, että te Pariisin- ja Lontoon-matkaajat hemmottelette meitä Suomessa jököttäviä näillä postauksilla kuvineen! Varsinkin nuo kirjakaupat ja kahvilat, voih...

    VastaaPoista
  13. Pienen mökin emäntä, minua taas ilahduttaa jos päivityksestäni saa iloa tai edes vähän piristystä päivään. :) Itse olen täällä kovassa flunssassa ja minua on tänään kovasti piristäneet vierailut muissa kirjablogeissa. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit