Muumipapan sipulimunakasta sunnuntain kunniaksi.

Ruuanlaitto ja syöminen on lähes yhtä hauskaa kuin lukeminen. :) Kaikkien muiden kirjojen lisäksi keräilen myös keittokirjoja, ja tämä Sami Malilan Muumimamman keittokirja on kokoelmani ehdoton helmi.

Sami Malila: Muumimamman keittokirja (WSOY, 1994)

Rakastan tätä kirjaa, se sisältää mukavia Muumi-sitaatteja, ja sen mustavalkokuvat ovat niitä aitoja, oikeita, vanhan ajan Muumikuvia, joissa Muumit ja kumppanit näyttävät juuri sellaisilta kuin niiden kuuluukin. Tämä hieno kirja löytyy varmasti monen muunkin keittiönhyllystä, mutta ajattelin että voisin silloin tällöin jakaa kanssanne muutaman muumimaisen reseptin tästä kirjasta... :)

Tänään sunnuntain kunniaksi voisin aamupalaksi kokkailla herkullisen, ruokaisan munakkaan, johon kypsä, pehmeä sipuli tuo ihanaa makeutta.

Sipulimunakas Muumipapan makuun

2-3 isoa sipulia

suolaa

(valkosipulinkynsi)

3 rkl ruokaöljyä

4-6 kananmunaa

2 rkl vettä tai kermaa

1 rkl voita

Kuori sipulit ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna pari ruokalusikallista öljyä paistinpannussa ja anna sipulirenkaiden hautua pehmeiksi. Sekoita silloin tällöin. Anna sipuleiden jäähtyä.

Vatkaa kananmunat, lisää neste ja mausteet. Sekoita joukkoon sipuliseos. Tarkista maku. Jos haluat, purista joukkoon myös valkosipulinkynsi.

Pane paistinpannuun ruokalusikallinen öljyä ja ruokalusikallinen voita, kuumenna seos. Kaada munakasseos pannuun.

Paista miedolla lämmöllä, kunnes munakas on kauniin vaaleanruskea toiselta puolelta ja täysin jähmettynyt. Käännä munakas toisin päin. (Kumoa munakas sileälle kannelle ja liu'uta takaisin paistinpannuun.) Anna paistua kunnes toinenkin puoli on ruskea. Tarjoa heti.

Hosuli oli laittanut meille munakasta, sillä hän ei ollut löytänyt vanukastaan.

- Miltä maistuu? hän kysyi huolestuneena ja katsoi Fredriksoniin. Tämä pureskeli ja pureskeli kummallisen näköisenä. Lopulta hän sanoi:

- Nämä kovat esineet. Ne ovat kai täytettä.

- Kovat? huusi Hosuli. Ne ovat varmasti minun kokoelmastani! Sylje ne pois!

Fredrikson sylkäisi ne lautaselle. Ne olivat mustia, vinoja ja piikkisiä.

- Voitko antaa minulle anteeksi! parahteli Hosuli. Ne ovat hammasrattaitani. Olipa onni ettet niellyt niitä!

(Tove Jansson: Muumipapan urotyöt)

Aurinkoa teidän jokaisen sunnuntaipäivään! :)