Haruki Murakami: After the Quake

Haruki Murakami: After the Quake (Vintage Books, 2002. 147 sivua. Alkuteos Kami no kodomo-tachi wa mina odoru, 2000. Englannintanut Jay Rubin.)

  Strange and mysterious things, though, aren't they - earthquakes? We take it for granted that the earth beneath our feet is solid and stationary. We even talk about people being 'down to earth' or having their feet firmly planted on the ground. But suddenly one day we see that it isn't true. The earth, the boulders, that are supposed to be solid, all of a sudden turn as mushy as liquid.

17. tammikuuta 1995 Japanin Kobessa sattui maan pahin maanjäristys sitten vuoden 1923. Yli kuusituhatta ihmistä sai surmansa, ja aineelliset vahingot olivat valtavat. Kansallinen tragedia sai myös Haruki Murakamin kirjoittamaan, ja maanjäristyksen jälkimainingeissa syntyi tämä kuuden novellin kokoelma After the Quake. 

UFO in Kushiro kertoo Komurasta ja hänen vaimostaan, jota Koben maanjäristys on järkyttänyt perinpohjaisesti. Vaimo tuijottaa sanattomana television uutislähetyksiä päivästä toiseen, kunnes hän eräänä päivänä jättää miehensä ja katoaa. Järkyttynyt Komura ottaa töistään vapaata ja päättää lähteä Kushiroon, Hokkaidon saarelle. Matka saa omituisen sävyn, kun hän lupautuu toimittamaan erään paketin työkaverinsa sisarelle. Landscape with Flatiron kertoo erikoisesta ystävyydestä. Kotoaan karannut ja koulun kesken jättänyt teinityttö tutustuu nelikymppiseen taiteilijamieheen ja heidän välilleen muodostuu vahva yhteys. Tarinan kulissina toimivat öinen merenranta ja komeat, suuret ajopuista rakennellut roviot, joilla taiteilija itseään ilmaisee. All God's Children Can Dance on tarina omituisesta äiti-poika -suhteesta. Nuori mies on kasvanut äitinsä kanssa, ilman isää - hänen äitinsä on kasvattanut hänet kirjaimellisesti Jumalan poikana. Eräänä iltana nuorukainen lähtee seuraamaan vierasta miestä, joka saattaisi olla hänen isänsä. Tämä tarina on toinen kokoelman surrealistisimmista tarinoista, ja sen pohjalta on tehty samanniminen elokuva vuonna 2008.

Thailand kertoo menestyvästä viisikymppisestä naislääkäristä, joka pitää Bangkokiin suuntautuvan konferenssimatkansa yhteydessä pienen loman. Hän tutustuu thaimaalaiseen autonkuljettajaan, Nimitiin, joka saa naisen kohtaamaan jotain sellaista, joka painaa hänen sisällään kuin kivi. Super-Frog Saves Tokyo on ehdottomasti kuusikon omituisin novelli. Siinä mies palaa kotiin työpäivänsä jälkeen ja löytää asunnostaan miehenkokoisen, puhuvan sammakon. Tämän kohtaamisen myötä sekä miehelle että lukijalle selviää, mikä Japanissa todellisuudessa maanjäristykset aiheuttaa. Honey Pie on herkkä ja kaunis kertomus ystävyydestä. Nelivuotias tyttö herää öisin aina siihen aikaan, jolloin Koben maanjäristys tapahtui. Tytön äiti pyytää apuun ystävänsä, kirjailijamiehen, sillä tämä on ainoa joka saa lapsen rauhoittumaan.

Kokoelman novellit ovat kuusi varsin erilaista tarinaa, mutta niitä yhdistää tavalla tai toisella Koben maanjäristys. Yhtenäisemmät raamit tarinakokoelmalle muodostavat myös toistuvat yllättävät kohtaamiset, piiloviisaat ajatukset, tietynlainen murakamimainen haikeus ja unenomaisuus, sekä erityinen irrallisuuden tunne, joka on juuri Murakamille niin tyypillistä. 

  "No matter how far you travel, you can never get away from yourself," Shimao said.
  Komura was staring at the sugar bowl on the table as she spoke, but then he raised his eyes to hers. 
  "It's true," he said. "No matter how far you travel, you can never get away from yourself. It's like your shadow. It follows you everywhere."

Omat suurimmat suosikkini kirjan novelleista olivat vahvan ja vaikuttavan lukumuiston jättänyt Landscape with Flatiron (voin vieläkin nähdä silmissäni öisen taivaan, mustana kuohuvan meren ja hiekkaisella rannalla roihuavat valtavat roviot!) sekä kaunis ja rauhoittava Honey Pie, joka muistutti minua paljon lempiromaanistani Norwegian Woodista. Ihastelin myös supersammakkotarinaa, joka oli jälleen kerran loistava osoitus siitä, että Murakami saa mitkä tahansa omituisuudet tuntumaan uskottavilta ja luontevilta: kun miehenkokoinen sammakko hyörii keittiössä teetä keittäen, hyräillen, ja samalla Nietzschea tai Hemingwayta siteeraten ja lukijan mielestä se on täysin normaalia ja luonnollista, täytyy kirjoittajan olla nero!

After the Quake on oikeastaan varsin kattava näyte Murakamin tuotannosta, ja suosittelisinkin kirjaa ennen kaikkea Murakami-lukijuuttaan aloitteleville. Kokoelman myötä saa hyvin käsityksen kirjailijan tyyleistä, sillä osa novelleista on hyvinkin realistisia osan taas tarjoillessa lukijalle varsin surrealistisia maailmoja. Murakami-konkareille kokoelma on puolestaan pieni, maukas suupala, joka toimii loistavasti aperitiivina vaikkapa ennen tuhtiin 1Q84-järkäleeseen syventymistä, tai muuten pikaisena ensiapuna pahimpaan Murakami-kaipuuseen.

Kirjasta on blogannut myös Aamuvirkku yksisarvinen -blogin Tessa.