Pääsiäinen ja Proustin paluu
Hyvää pitkänperjantain iltaa, armaat lukijani! Oma pääsiäiseni kuluu tänäkin vuonna totuttuun tapaan osin työn merkeissä - lauantaiaamuun asti pidän huolta niistä pienistä, jotka syystä tai toisesta joutuvat viettämään pyhät sairaalassa. Lauantaina pääsen pääsiäislaitumille, ja aion nauttia pyhien rauhasta omalla tavallani. Suunnitelmissani on kaksi hienoa klassista konserttia, joilla kummallakin juhlistetaan tänä vuonna pyöreitä täyttäviä säveltäjiä: Pääsiäisyönä menen kuuntelemaan rakastamani Arvo Pärtin musiikkia (mies täyttää tänä vuonna 80), ja pääsiäismaanantaina on Johann Sebastian Bachin Toccatan ja fuugan ja muiden kauneimpien vuoro (Bachin syntymästä puolestaan tulee kuluneeksi hurjat 330 vuotta). Oi! Muuten kuuntelen kotosalla Bachin Matteus-passiota, sekä kolmatta juhlavuotensa viettäjää, Jean Sibeliusta. (Ettei tämä teksti menisi liialliseksi pönötykseksi, mainittakoon, että syön kuunnellessani kauhtuneet verkkarit jalassa mämmiä. Siis en kirkossa tietenkään, mutta kotona. :D )
Tänäänkin on muuten juhlapäivä, sillä ihana kirjailijatar Märta Tikkanen täyttää 80 vuotta. Onnea päivänsankarille! ♥
Pyhiini kuuluvat oleellisena osana myös kirjat, totta kai. Täällä virittäydytään nyt pian koittavan Irlannin-matkan tunnelmiin Hanna Tuurin uutuusromaanin parissa (josta lisää varmaankin jo pyhien aikana), ja muuten pääsiäislukusuunnitelmissani siintelevät Antti Hyryn, Margaret Atwoodin ja Anne Michaelsin romaanit. Myös runojen parissa on hyvä rauhoittua, ja viime aikoina olenkin lukenut paljon yhtä suosikkiani, Tomi Kontiota. Mitä sinä luet nyt?
Ainakin yksi ystäväni lukee kuluvana pääsiäisenä ihailemaani Marcel Proustia. Keskustelimme asiasta aiemmin viikolla, ja siinä virisi ajatus vanhan Proust-haasteeni elvyttämisestä. Minähän aloittelin blogini perustamisvuonna 2011 lukuhaasteen, jonka tarkoituksena oli lukea vähitellen Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarja. Haaste alkoikin hyvin, luin sarjan ensimmäisen kirjan, ihastuin, ja aloittelin toista osaa, mutta. Vuosi 2011 ei ollut puolellani - sairastuin vakavasti, ja Proust ja lukuhaaste jäivät vähin äänin sairauden ja jonkinlaisen elämänmuutoksen jalkoihin.
Proust teki kuitenkin lähtemättömän vaikutuksen, ja olen tiennyt koko ajan palaavani sarjan pariin. Tammikuussa liityin pieneen Proust-lukupiiriin, ja tarkoituksemme on nyt yhdessä lukea läpi Kadonnutta aikaa etsimässä. En tiedä, onko Blogistaniassa varsinaiselle Proust-lukuhaasteelle tilausta, mutta haastan itseni lukemaan sarjan säällisessä ajassa. Minua saa peesata, kompata ja kannustaa - ja seurata tietenkin, sillä aion blogata lukemisen etenemisestä ja jokaisesta luetusta niteestä erikseen. Olisikin mukavaa, jos saisin jonkun muunkin innostumaan tämän järkälemäisen klassikon selättämiseen. Anyone?
Maaliskuu oli bloggauskuukautena melkoinen floppi ja rimanalitus. Oli paljon (liikaa?) kaikkea muuta - työtä, vapaa-ajan menoja ja vaihtelevaa vointia - eikä aikaa tai voimia blogille jäänyt. Nyt on kuitenkin taas pienen suvantovaiheen jälkeen eri meininki, ja huojuvan korkea kasa luettuja kirjoja odottelee bloggausvuoroaan. Lähiaikoina blogiin onkin tulossa mm. Sadie Jonesia, Eeva Kilpeä, Minna Canthia, Robert Åsbackaa, Jussi Valtosta ja vaikka ketä - ja Vihtorin kirjaston kirjamessupostauskin on hautumassa. Ja tällä hetkellä paitsi lukuinto, myös blogi-into on huipussaan. Maltan tuskin odottaa, että ehdin taas paneutua blogeihin (omani lisäksi siis moniin blogisuosikkeihini), lueskella rauhassa ja kommentoida ajatuksella. Myös oman blogin kommentteihinvastaamistalkoot odottavat omaa vuoroaan. Mutta kaikki aikanaan. :)
Semmoista tällä kertaa. Rauhallista, rentoa ja kirjavaa pääsiäistä itse kullekin säädylle, Proustilla tai ilman! :)
Tänäänkin on muuten juhlapäivä, sillä ihana kirjailijatar Märta Tikkanen täyttää 80 vuotta. Onnea päivänsankarille! ♥
Pyhiini kuuluvat oleellisena osana myös kirjat, totta kai. Täällä virittäydytään nyt pian koittavan Irlannin-matkan tunnelmiin Hanna Tuurin uutuusromaanin parissa (josta lisää varmaankin jo pyhien aikana), ja muuten pääsiäislukusuunnitelmissani siintelevät Antti Hyryn, Margaret Atwoodin ja Anne Michaelsin romaanit. Myös runojen parissa on hyvä rauhoittua, ja viime aikoina olenkin lukenut paljon yhtä suosikkiani, Tomi Kontiota. Mitä sinä luet nyt?
Proust teki kuitenkin lähtemättömän vaikutuksen, ja olen tiennyt koko ajan palaavani sarjan pariin. Tammikuussa liityin pieneen Proust-lukupiiriin, ja tarkoituksemme on nyt yhdessä lukea läpi Kadonnutta aikaa etsimässä. En tiedä, onko Blogistaniassa varsinaiselle Proust-lukuhaasteelle tilausta, mutta haastan itseni lukemaan sarjan säällisessä ajassa. Minua saa peesata, kompata ja kannustaa - ja seurata tietenkin, sillä aion blogata lukemisen etenemisestä ja jokaisesta luetusta niteestä erikseen. Olisikin mukavaa, jos saisin jonkun muunkin innostumaan tämän järkälemäisen klassikon selättämiseen. Anyone?
(Marcel Proust. Kuvan lähde: commons.wikimedia.org)
Maaliskuu oli bloggauskuukautena melkoinen floppi ja rimanalitus. Oli paljon (liikaa?) kaikkea muuta - työtä, vapaa-ajan menoja ja vaihtelevaa vointia - eikä aikaa tai voimia blogille jäänyt. Nyt on kuitenkin taas pienen suvantovaiheen jälkeen eri meininki, ja huojuvan korkea kasa luettuja kirjoja odottelee bloggausvuoroaan. Lähiaikoina blogiin onkin tulossa mm. Sadie Jonesia, Eeva Kilpeä, Minna Canthia, Robert Åsbackaa, Jussi Valtosta ja vaikka ketä - ja Vihtorin kirjaston kirjamessupostauskin on hautumassa. Ja tällä hetkellä paitsi lukuinto, myös blogi-into on huipussaan. Maltan tuskin odottaa, että ehdin taas paneutua blogeihin (omani lisäksi siis moniin blogisuosikkeihini), lueskella rauhassa ja kommentoida ajatuksella. Myös oman blogin kommentteihinvastaamistalkoot odottavat omaa vuoroaan. Mutta kaikki aikanaan. :)
Semmoista tällä kertaa. Rauhallista, rentoa ja kirjavaa pääsiäistä itse kullekin säädylle, Proustilla tai ilman! :)
Luin juuri kirjan, joka vakuutti niin, että nyt tuntuu vaikealta tarttua mihinkään uuteen kirjaan. Mutta vähitellen, vähitellen... Sadie Jones on minunkin lukulistallani. Proust - nostan hattua! Ja varmasti seuraan mielenkiinnolla, miten urakkasi etenee.
VastaaPoistaHyvää pääsiäisen aikaa!
Jonna, mitäköhän hienoa olet lukenut? :) Tuo on kyllä tuttua, että jokin huikean hyvä kirja aikaansaa hetkellisen lamaantumisen ja lukujumin. Minulle sellaisia kirjoja ovat tänä vuonna olleet Edmund de Waalin Jänis-kirja ja Elina Hirvosen Kun aika loppuu.
PoistaLuulisin (uudelleen)lukevani ensimmäisen Proustin pikapuolin, postaan siitäkin sitten uudestaan. :)
Kiitos samoin, Jonna! ♥
Samanmoista pääsiäistä sinulle, Sara! Minulle tällä kertaa ilman Proustia. Ekan osan olen joskus lukenut, mutta siihen se todennäköisesti minun osaltani jäi.
VastaaPoistaJaana ihana, kiitos! ♥ :)
PoistaProust on kovasti harkinnassa... Alan lämmetä ajatukselle, sillä tämä pirstaleinen arki ehkä kaipaisi juurikin jotain pitkäjänteistä haastetta. Ainakin kannustusta ja aaltoja on luvassa täältä suunnalta. :)
VastaaPoistaStatovcin Kissani Jugoslavia vetää nyt lujaa, mutta varmaan Atwoodkin kirii rinnalle huomenna. Tsemppiä töihin ja kauniita sanoja huomenna alkavalle lukupääsiäiselle. Musiikin iloja myös! ❤
Elina, olen aika varma, että Proustilla olisi sinullekin paljon annettavaa, ja siksi yritänkin sinua hellästi tuuppia Kadonnutta aikaa etsimään. ♥
PoistaKiitos työtsempeistä, ja kaikesta muustakin! ♥ (Ja Kissani Jugoslavia minunkin kyllä pitää lukea nyt pikapuolin! :)
Voi, toivottelen sinulle hyvää pitkäperjantaiyötä pienten potilaiden luona! <3
VastaaPoistaJa Proust! Luin Swannin rakkauden viime kesänä ja tänä aion jatkaa Kadonneen ajaan etsintää kirjan verran taas muutaman kuukauden kuluttua. Mukavaa seurata sinun haastettasi! Eka kosketukseni Proustiin oli hyvin ristiriitainen: hän on jollakin lailla todella ihana ja samalla haastetta täynnä!
Suunnitelmasi kuulostavat suurenmoisilta! Hyvää pääsiäisaikaa sinulle! <3
Kaisa Reetta, kiitos -- ja ihania pääsiäisen pyhiä sinullekin! ♥
PoistaHyvin sanottu: Proust tosiaan on jotenkin aivan ihana, ja samalla hivenen tuskastuttava ja kaikkea muuta kuin helppo. :) Luinkin postauksesi kesällä (en tainnut silloin ehtiä kommentoida), ja nyt haluan palata tekstiisi! Myös de Waalin Jänis-kirja nostatti kaipuun takaisin Proustin tekstien pariin. Tämä on muuten kirjallisuudessa aina yhtä ihanaa: miten teokset johdattavat toistensa pariin, kuin kulkisi kirjojen viitoittamaa polkua. ♥
Liityn tsemppaamaan sua ja seuraan pohdintojasi. Proust on jäänyt itselläkin kesken ja nyt on hyvä syy jatkaa. On se aika tuskallistakin luettavaa välillä mutta jälkikaiku omassa mielessä on vahva eikä luettu ja kirjan tunnelma unohdu helposti.
PoistaEtsin kadonnutta aikaa osassa neljä. Terveisin Ulla
VastaaPoistaUlla, sinulla onkin Kadonneen ajan etsiminen jo hyvällä mallilla. Perässä tullaan! ♥ :)
PoistaIhania pääsiäislaitumia sinulle Sara - suloisia säveliä ja kaikkea kaunista <3
VastaaPoistaJa ooh, Proust! Tunnustettava on, että Kadonnut aika on minulta vielä etsimättä... Luulen, että omalla kohdallani se on elämänmittainen haaste, johon ehkä sentään jonakin päivänä uskallan varovasti tarttua... Kiehtovaa matkaa sinulle Proustin äärellä!
Katja kirjasiskoni, kiitän näin jälkikäteen! ♥ Laitumilla oli aika ihanaa. :)
PoistaLuulen, että kun joskus uskaltaudut Proustin pariin ensimmäisen niteen verran, se ei tule jäämään siihen. Proustissa on ihmeellistä lumoa ja pienten yksityiskohtien kauneutta, joka ihastuttaa ja jättää mieleen oman jälkensä. Tuo elämänmittainen haasteesi kuulostaa aika hyvältä... :)
Liityn tsemppaamaan ja seuraamaan Proust-projektiasi. Otan haasteen myös itselleni, sillä kirjasarja on jäänyt kesken. Ei ole keveimmästä päästä mutta jälkikaiku lukemisen jälkeen on hieno.
VastaaPoistaMirjaliisak, kiitos tsempistä ja ihanasta kommentistasi! :) Olen ihan samaa mieltä: sarjan lukeminen vaatii enemmän aikaa, rauhaa ja vaivannäköä, kuin monen muun kaunokirjallisen teoksen, mutta tunne ja juuri tuo mainitsemasi jälkikaiku lukemisen jälkeen palkitsevat. ♥ Tsemppiä sinullekin sarjan parissa jatkamiseen!
PoistaPääsiäisesi kuulostaa mainiolta, etenkin konsertit ja lukusuunnitelmat. <3
VastaaPoistaProustista. Luin Swannin tien opiskeluaikoina, kun se kuului tutkintovaatimuksiin. Taisin jopa tehdä kirjasta jonkin esitelmänkin (pitäisikin katsoa, löytyykö se vielä jostakin mapista). Muistaakseni aloitin sarjan toistakin osaa tuolloin, mutta kesken jäi. Pidin kyllä aika lailla Proustin tyylistä eli sikäli voisin ihan hyvinkin sarjan lukemista jatkaa. Jonkin verran olen Proustin tekstejä hyödyntänyt omissa teksteissäni (liittyen muistelemiseen ja muistojen kerrontaan).
Valoisaa pääsiäistä!
Mustikkakummun Anna, sellainen pääsiäinen minulla olikin - mainio! :) Konsertit olivat aivan huikeita kumpikin, ja etenkin Arvo Pärtin Passio pääsiäisyönä oli värisyttävä kokemus. Aah!
PoistaMuistankin sinun lukeneen Proustia. Uskon, ettei sarjan lukeminen kärsi pitkästäkään tauosta, vaan voisit hyvin jatkaa sen parissa siitä mihin olet jäänyt. Voi kun olisikin mukavaa lukea Proust-mietteitäsi! :)
Proust on edelleen lukematta, mutta jonkun filmatisoinneista olen nähnyt. Se oli vaikuttava, oikeastaan lumoava.
VastaaPoistaMutta kadonneen ajan etsimistä löysin Amos Andersonin taidemuseosta, Hammershøin Hiljaisuuden maalari -näyttelystä. Olisipa sellaisia kirjoja!
katveita, minä taas en ole nähnyt yhtäkään filmatisointia. Kiinnostaisi kyllä kovastikin, ja siinäpä olisikin oiva oheishaaste sarjaa hiljalleen lukiessa - etsiä käsiinsä filmejä ja katsoa niitäkin pikku hiljaa. :)
PoistaOi, sinäpä sen sanoit! Hammershøin Hiljaisuuden maalari -näyttely on pakahduttavan hieno. Olen käynyt katsomassa sen kahdesti, ja haaveilen pääseväni sinne vielä kerran. ♥
Ja kiitos, kun olet kommentoinut blogiini! Kommenttiesi kautta löysin sinun blogisi, josta löysin jo tänä yönä paljon kaunista ja mielenkiintoista. Jään lukijaksesi ilman muuta. ♥
Nyt oma haastepinoni keikkuu niin korkealla, että Proust kaataisi mukkelis makkelis kaiken kumoon...pohjoismaita, elämänkertoja ja maalaismaisemia, siinä tälle vuodelle ohjelmaa.
VastaaPoistaTsemppiä vain sinulle herra Proustin seurassa ja hyvää pääsiäistä :)
Mai, hih ja kiitos! :) Minulla on nuo kaikki samat haasteet työn alla, ja ahnehdin vielä tätä Proustiakin. :D
PoistaProust on vielä lukematta, mutta jonkun filmatisoinneista olen nähnyt. Siitä on jo aikaa, mutta se oli lumoava.
VastaaPoistaJotain tuonkaltaista löysin Amos Andersonin Hiljaisuuden maalari -näyttelystä (Hammershøi). Kadonnutta aikaa. Sellaisen kirjan kyllä lukisi, jos löytäisi.
Toivottavasti voin jättää pienen kirjasuosituksen Katveita-nimimerkille. Yhdysvaltain keskilännestä on tietenkin pitkä matka Tanskaan, mutta John Williamsin Stonerin tunnelmassa on jotain samaa kuin Hammershoin maalauksissa: sellaista hiljaista valoa, harmaan eri sävyjä, rauhaa ja kirkkautta. Jos kirja ei olet tuttu, niin kannattaa lukea.
PoistaKiitos vihjeestä! Etsin tuon kirjan.
PoistaKatveita, minä taas en ole nähnyt yhtään Proust-filmatisointia, mutta ne kiinnostaisivat kovasti.
PoistaHammershøi-näyttelyn Amos Andersonilla sen sijaan olen käynyt katsomassa kahdesti, ja voi rakkaus - siinä kyllä taidetta juuri makuuni. ♥
Pääsiäinen lähenee jo loppuaan, joten toivottelen hyviä pääsiäisen viime rippeitä!
VastaaPoistaMinullakin on ollut Proust-projekti. Luin neljä ensimmäistä osaa, mutta haaveilen, että joskus lukisin koko sarjan. Pitäisi kyllä aloittaa alusta, koska lukemisesta on jo aikaa. Kyseessä on kuitenkin sen verran massiivinen urakka, että en tiedä, milloin tuohon uskaltaisi ryhtyä. Melkeinpä pitäisi myös hankkia koko sarja omaksi.
Omppu, nyt lähenee jo koko huhtikuu loppuaan, kun tänne vihdoin ehdin. Kiitos toivotuksista, toivottelen sinulle sen sijaan mukavaa vappua! :D ♥
PoistaArvasinkin sinut Proustin lukijaksi, sillä blogissasi on se hieno Proust-sitaatti! ♥ Minunkin pitää aloittaa sarja alusta, sillä laillasi paljon on unohtunut, ja koska luen sarjaa myös lukupiirin tiimoilta, haluan kyetä keskustelemaan kirjasta suhteellisen tuorein muistikuvin. Ja samaa olen miettinyt, tuo sarja pitäisi kyllä melkeinpä omistaa. Massiivinen urakka - kyllä!
Ihana kirjoitus, Sara! <3 <3
VastaaPoistaKuten tiedät, minun piti nyt pääsiäisenä lukea Proustia. Aika lupaasti aloinkin lukea ja pääsin etenemään Swannin tiessä noin 50 sivun verran, mutta sitten tuli tämä kova kuume ja lukeminen jäi tauolle. Höh ja huh. Mutta hyvää kannattaa odottaa eikä kirja minnekään karkaa.
Odotan innolla mietteitäsi Hanna Tuurin kirjasta. Ja Pärt, Bach ja Sibelius ovat minunkin suursuosikkejani. Oikeastaan pidän kaikesta tässä postauksessasi - paitsi mämmistä. ;)
<3
Katja, kiitos! ♥
PoistaJa ihan totta, hyvää kannattaa kyllä odottaa. Proustin tekstit ovat sellaisia, että ne vaativat oman aikansa ja rauhansa, ja siksi loma tai esimerkiksi pitkät pyhät ovat niille juuri otollisinta lukuaikaa. Minä olen aloittelemassa sarjaa taas pikkuhiljaa alusta, sillä lukupiirillämme on toukokuussa tapaaminen. :)
Tuurista bloggasimmekin jo kumpikin, ja taisimme olla aika samoilla linjoilla. Ja hih, minäkään en oikeastaan kauheasti pidä mämmistä, mutta silti sitä on pakko saada aina pääsiäisenä. :D
♥
Minulla on vakaa aikomus jatkaa taas tauon jälkeen Proustin parissa. Lainasin jo syksyllä sarjan neljännen osan kirjastosta, mutta en sitten kiireiden keskellä löytänyt sellaista hetkeä, joka olisi tuntunut oikealta Proustin lukemiseen. Koska Kadonneen ajan etsiminen vaatii kuitenkin tiettyä rauhaa ja keskittymistä.
VastaaPoistaMutta tästä kirjoituksestasi sain taas sopivasti Proust-intoa ja aionkin siis nyt ehdottomasti edetä ainakin yhden kirjan verran kirjasarjassa. Ja tietenkin myös seuraan, kannustan ja kommentoin sinun Proust-matkaasi.
Liisa, sinä olet sarjan kanssa jo tosi pitkällä, vau! ♥ Minä tosiaan aloittelen uudelleen alusta, eli koko sarja ja urakka on taas edessä. :) Ja olet ihan oikeassa, Proust vaatii kyllä rauhaa ja keskittymistä.
PoistaJa olipa ihanasti sanottu, kiitos ihana Liisa! ♥