Postikortti Irlannista: Belfast

Kotiuduimme Irlannista tänään, mutta aion viipyillä mahtavan matkan tunnelmissa vielä parin kuvapostauksen verran. Illan olenkin viettänyt matkakuvien parissa, ja nautiskellut samalla teetä ja Dublinista tuomiani herkullisia tuliaisskonsseja (- makuasia, mutta minusta irlantilaiset skonssit ovat paljon englantilaisia parempia :).

Torstain vietimme Pohjois-Irlannin pääkaupungissa, Belfastissa, eli kävimme siis päivän verran Irlannista Ison-Britannian puolella. Odotimme päivää innolla ja suurella mielenkiinnolla, sekä vähän jännitykselläkin; onhan kaupunki surullisenkuuluisa synkästä historiastaan, terrorismista ja katolisten ja protestanttien vuosikymmeniä kestäneestä vihanpidosta. Vaikka kaupungissa on edelleenkin ajoittain mellakoita ja levottomuuksia, ja vaikka rauhansopimuksen ulkopuolisten ns. sirpaleryhmien attentaattien mahdollisuus on olemassa, on Belfast kuitenkin nykyisin verrattain rauhallinen ja turvallinen matkustuskohde. Turistin silmään levottomuuksista ja rikollisuudesta ei näkynyt melkein merkkiäkään - vain paikoittaiset piikkilanka-aidat ja lakiasiaintoimistojen aivan käsittämätön määrä pistivät erityisesti silmään.

Ihastuimme kaupunkiin kovasti jo ensimmäisellä käyntikerralla. ♥ Belfast on ihastuttava yhdistelmä irlantilaisuutta ja brittiläisyyttä, hienostunutta viktoriaanista arkkitehtuuria ja rappioromanttista rosoisuutta - kaupunkina se on kuin Lontoon anarkistinen ja vähän vekkuli pikkuveli. Pitkän päivän aikana vietimme tuntikausia sataman jättimäisessä Titanic-museossa, ja iltapäivän ja illan kaupungin keskustassa. Olimme odottaneet myös katolisten ja protestanttien alueita jakavien rauhanmuurien ja niiden muraalien näkemistä, mutta koska aika ei millään riittänyt kaikkeen, jätimme gettoalueiden kiertelyn suosiolla seuraavaan kertaan. Ja kyllä - suunnittelemme nyt jo seuraavaa Belfastin-matkaa, siinä määrin suuren vaikutuksen kaupunki ja sen ihanat ihmiset meihin onnistuivat tekemään. :)


Patsas Titanic-museon edustalla. Museo oli mahtava kokemus: siellä esiteltiin todella kattavasti ja kiinnostavasti Belfastin historiaa ja sen teollistumista. 1800-luvulla kaupungin suurimpia työllistäjiä olivat pellavankehräämöt, mutta vuosisadan vaihteessa pellavateollisuuden rinnalle merkittäväksi työnantajaksi nousi Harland and Wolffin telakka, jonka rakentamista laivoista kuuluisin on juuri Titanic.





Ensimmäisen luokan hytit Titanicilla olivat tämänkaltaisia.



Kolmannen luokan hytti. Kovin vaatimatonta verrattuna ensimmäiseen luokkaan, mutta omana aikanaan Titanicin kolmannen luokan matkustusolosuhteet olivat huomattavan edistykselliset. Hytissä oli pesumahdollisuus ja hanasta tuli juokseva vesi, ja lisäksi myös kolmannen luokan matkustajille oli oma ruokasalinsa, jossa tarjottiin ruokaa - köyhien siirtolaisten ei siis tarvinut haalia kotoa lähtiessään eväitä mukaan pitkälle laivamatkalle.


Museossa oli esillä myös paljon erilaista pientä rekvisiittaa, joilla Titanic oli varustettu: hienoja astioita, mattoja, huonekaluja ym.



Museo jätti melko sanattoman olon. Minulle ennestään tuntematon oli myös kahden lapsen kohtalo, jotka tunnetaan Titanicin orpoina. Kaksi- ja kolmevuotiaat ranskalaispojat nousivat laivaan Southamptonista isänsä kanssa, he matkustivat toisessa luokassa. Poikien äiti oli jäänyt vanhempien erotessa Ranskaan, ja isän ja pikkupoikien oli tarkoitus aloittaa Amerikassa uusi elämä. Laivan upotessa poikien isä kuitenkin hukkui. Pojat pelastettiin, ja vanhempi heistä osasi kertoa vain heidän lempinimensä, "Lolo ja Momon". Pienempi poika ei osannut puhua vielä lainkaan. Muuan ensimmäisen luokan ranskankielinen matkustaja, Margaret Hays, otti pojat huostaansa siksi aikaa, kunnes poikien äiti lehtijuttujen myötä lopulta löytyi.



Ihastuttavin löytö Belfastissa oli satama-alueen Big Fish, kymmenmetrinen keraaminen kala, jonka pintaan on kuvattu Belfastin historia. Kalan kyljet olivat täynnä toinen toistaan hienompia pieniä yksityiskohtia, joita olisin voinut tutkia loputtomiin. ♥









Kaduilla oli sulassa sovussa jättimäisiä alkoholimainoksia ja kieltokylttejä, joilla kiellettiin julkinen alkoholin nauttiminen.



Yksi Belfastin kuuluisimmista maamerkeistä, Albert Memorial Clock.







Upea kaupungintalo.




Kaupungintalon kupeessa on Titanicin uhrien muistoksi pystytetty muistomerkki ja puutarha.





Kommentit

  1. Kaunista ja puhuttelevaa on Belfastissakin! Tuonnehan pitää joskus päästä!

    Vuonna 2002 siellä oli juuri levottomuuksia, joten emme uskaltaneet sinne vierailulle. Nythän ei olekaan kuulunut pitkään aikaan mitään. Hienoa, että pääsitte sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, kyllä - kaupunki oli kaunis ja tunnelmaltaan lämmin, ihmiset mukavia ja ystävällisiä. Tuolla sinunkin on ilman muuta päästävä käymään, sillä olen varma, että ihastut! :)

      Muistan myös omalla kohdallani, ettei ole pitkä aika siitä, kun itsekin ajattelin ettei Belfastiin parane mennä. Olin Dublinissa edellisen kerran kaksi vuotta sitten keväällä, ja silloin sieltä tehtiin jo Belfastiin päivän mittaisia opastettuja kierroksia, harkitsin silloin sellaista mutta päädyinkin lopulta muualle. Mutta tällä kertaa sinne oli jo pakko päästä! :) Ja junamatkakin oli jo melkoinen elämys: maisemat olivat niin ihania. ♥

      Poista
  2. Kylläpä kiinnostaisi käydä Belfastissakin! Pidän tuosta kauniin ja roson yhdistelmästä. Belfast on aina historiansa vuoksi hieman pelottanut, mutta toisaalta kiehtonut (osin upean Eureka Street, Belfast romaanin ansiosta).

    Siispä kyselen, että miten matkustatte Belfastiin? Ja kauanko matka kesti?

    Upeita kuvia!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, sama täällä: Belfast on kiehtonut jo kauan, eikä vähiten Eureka Street, Belfastin (jonka luin ensimmäisellä Irlannin-matkallani nelisen vuotta sitten) vuoksi. Myös tv-sarjojen ja elokuvien Belfast on tavattoman kiinnostava.

      Matkustimme Belfastiin junalla Dublinista. Matka kestää suuntaansa kaksi tuntia, bussilla hieman pidempään. Vuoroja menee harvakseltaan pitkin päivää, mutta onneksi kuitenkin niin, että päiväseltään kaupungissa käyminen onnistuu. Päivä oli kyllä kieltämättä pitkä, ja reissu omalla tavallaan rankkakin, mutta kaiken vaivan arvoinen. Ihana kaupunki! ♥

      Ja kiitos! ♥

      Poista
  3. Kommentoin nyt kaikkien Irlanti-postausten puolesta tähän, voi että miten kauniita kuvia! Olen aina halunnut käydä Irlannissa, ja joskus aion vielä toteuttaa haaveeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellen, kiitos! ♥ Irlanti on kyllä aivan ihana, Britannian ohella suurin suosikkini, joten suosittelen lämpimästi. ♥

      Poista
  4. Voi miten kauniita kuvia ja ihania tunnelmia! Tässähän tulee ihan matkakuume. Ihanaa että matkanne oli onnistunut. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krista, kiitos! ♥ Ja matka oli kyllä kaikin puolin onnistunut, säätkin suosivat koko reissun ajan. :)

      Poista
  5. Auts, kun taas matkakuume polttelee. Kiehtova postaus, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, kiitos kommentistasi! :) Ja matkakuume, se on tuttuakin tutumpi vaiva. :D

      Poista
  6. Kerrassaan hieno kuvasarja ja raportti. Olen iloinen että aikanaan voitin ennakkopelkoni ja katsoin Titanic-elokuvan. Noista Titanicin orvoista en ollut kuullutkaan. Onnettomuus muutti monia ihmiselämiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, kiitos kommentistasi! :) Titanic on kyllä tavattoman hieno ja onnistunut elokuva. Museossa oli "mukavaa" bongailla elokuvan kautta tutuksi tulleita asioita ja ihmisiä, ja niitä oli paljon - tämä kertoi minulle siitä, että elokuva on tehty varsin totuudenmukaisesti. Titanicin uppoaminen oli tosiaan kammottava tragedia, joka kosketti ja koskettaa yhä edelleen.

      Poista
  7. Ihania ovat kuvasi <3

    irlanti kokonaisuudessaan kiinnostaisi ihan hirveästi ja siksi kysymys kuuluukin, miksi en vieläkään ole sinne päässyt :( Viimeistään ensi vuonna hankin itseni sinne tavalla tai toisella.

    Titanic-kuvasto näyttää ainkin osin samalta, joka oli näytillä Tallinnassa viime keväänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, kiitos! ♥

      Voi että, sinun pitää kyllä todellakin vihdoin päästä Irlantiin!! Rakastut siihen, olen ihan varma! ♥

      Minua harmitti hurjasti, etten päässyt silloin Tallinnaan. Enää ei harmita. :)

      Poista
  8. Hienosti tosiaan tulee kuvissakin esille, miten lähellä Belfast on Lontoota. Enpäs tiennytkään Titanic-museosta -näyttää herkältä ja kauniilta. Näitä kuvia kelpaa katsella harmaana maanantaina. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, kyllä - Belfast ja Lontoo ovat monessa samanlaisia, joskin myös erilaisia. Ihania kaupunkeja kumpikin omalla tavallaan. ♥ Titanic-museo on valtava, meillä meni siellä nelisen tuntia vaikka emme aivan jokaista tekstiä ja esitettä lukeneetkaan. Hurjan hieno ja kiinnostava museo, ei voi muuta sanoa.

      Kiitos kommentistasi! ♥

      Poista
  9. Hieno kuvalkavalkadi Sara.
    Me vietimme viikon Belfastissa 2008, kun nuorin poika oli siellä vaihtarina. Silloin otimme ns.poliittisen taksikierroksen. Taksikuski kuljetti ja kertoi. Joillain paikoilla oli silloin tosi vaarallista.
    Me tutkimme pitkään muraaliseinää ja tustuimme IRA:n nälkälakkolaisten historiaan. Ostin kirjankin Bobby Sandsin päiväkirjan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, kiitos! :)

      Mustat taksit tekevät edelleen noita rauhanmuurikierroksia, ja sellaista mekin suunnittelimme, mutta se jäi nyt seuraavaan kertaan. Oi että, teillä on ollut jännittävä, mutta varmasti todella mielenkiintoinen ja unohtumaton matka! Ja kiitos vinkistä, tuon kirjan painan mieleeni!

      Poista
  10. Myös Belfast näyttää upealta! Tuo Titanic-museo on varmasti vaikuttava paikka...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villis, Belfast vei kyllä palan sydämestä. Ihana kaupunki! Ja kyllä, Titanic-museo oli todella mielenkiintoinen ja vaikuttava kokemus. :)

      Poista
  11. Onpa kiinnostavaa! Kun me olimme pari viikkoa Galwayssa Irlannissa, Pohjois-Irlannissa oli sotatila. Nyt uhkaa Brexit, kun R. aikoo kolmen vuoden päästä täyttää pyöräensä Irlannissa...

    Nuo kuvat ja hytit...tulee ihan epätodellinen olo.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, kun matkustatte seuraavan kerran Irlantiin, käykää pohjoisessa, jos se vain silloin on mahdollista. Aion itse alkaa kierrellä Irlantia enemmänkin ja ympäriinsä, kun elämäntilanteeni tästä joskus muuttuu, eli sitten joskus kun pappakoiran hoito ei enää ole osa jokapäiväistä arkeani.

      Galway on ihana! <3 Minä olen viettänyt siellä vain yhden päivän, mutta aion ehdottomasti palata. Te olette olleet siellä ihanan pitkään! <3

      Belfast oli tosi lumoava paikka. Ja Titanic-museo todella kiinnostava: olin pitkään siellä käynnin jälkeen melkoisessa Titanic-huumassa. Museossa Titanicin kohtalo ja tapahtumat tulevat niin iholle, että paikka ei varmasti jätä ketään kylmäksi.

      <3 <3 <3

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit