Eppu Nuotio: Kosto


Eppu Nuotio: Kosto (Otavan äänikirja, 2007. Lukija Eppu Nuotio, kesto 8 h. Alkuteos Otava, 2007.)

Kosto on Nuotion Musta -dekkarin itsenäinen jatko-osa, jossa pääosassa on tummaihoinen toimittaja Pii Marin. Musta oli tämän dekkarisarjan avausosa, ja siinä Pii Marin joutui itse rikoksen, murhayrityksen, kohteeksi. Kosto alkaa siitä kun Pii on toipunut ja palaamassa pitkän sairasloman ja terapiajakson jälkeen töihinsä Yleisradion aluetoimitukseen. Yllättäen hän joutuukin vasten tahtoaan Isoveli-ohjelman tuotantotiimiin. Isoveli-talossa kameroiden edessä tapahtuu murha kenenkään sitä tajuamatta ja Pii huomaa taas olevansa keskellä murhatutkimusta, jossa murhaajaehdokkaita riittää. Tarinaan tuo oman mausteensa Piin romanssinpoikanen juttua tutkivan konstaapeli Juha Heinon kanssa.

Täten tunnustan nolon, salaisen perversioni, tykkään katsella Big Brotheria syksyisin. :) Siksi tämän kirjan asetelma oli kiinnostava, vähän kymmenen pienen neekeripojan henkeen. Luin Mustan jokunen vuosi sitten kun se oli suhteellisen tuore, mutten muista siitä enää juurikaan mitään muuta kuin että se oli ihan ok. Tästä kakkososasta tajusin pitäväni kuitenkin enemmän. Tämä dekkari toimi hyvin äänikirjana, ja minusta oli mukavaa että juuri Eppu Nuotio itse toimi lukijana. Kuuntelin tämän pian Auringon aseman lukemisen jälkeen, ja Ranya ElRamlyn lyyrisen kauniin kielen jälkeen Koston ronski tyyli, jossa kirosanoja ei säästelty, särähti vähän korvaan. Kieleen tottui kuitenkin kirjan loppua kohden. Henkilöhahmoista Pii sai tässä kirjassa uudenlaista syvyyttä, mutta Heinon hahmo jäi hivenen etäiseksi ja vieraaksi. Uskon tosin että Heinoon pääsee tutustumaan paremmin sarjan seuraavissa osissa.

Kokonaisuutena tämä oli ihan sujuvasanainen, kiinnostava, kelpo dekkari, ja tarina veti niin imuunsa että kuuntelin tämän lopulta parin iltapäivän aikana. Varmasti luen tai kuuntelen myös sarjan seuraavat kirjat, jos ei muuten niin ainakin siksi että saan tietää miten Piin ja Heinon romanssi etenee. :)

Kuriositeettina mainittakoon että toinen tämän saman reality-tv-sarja-teeman henkeen kirjoitettu nykydekkari on Ben Eltonin Tappavan kuuluisa, joka oli myös varsin viihdyttävä ja koukuttava lukukokemus kun sen luin vuosia sitten.

Kommentit

  1. Itse en ole kokeillut äänikirjaa, mutta luettuina Eppu Nuotion dekkarit ovat mielestäni laittoman hyviä. Olisi kyllä kutkuttavaa kokeilla juuri äänikirjaa, kun kirjailija on kaiken lisäksi näyttelijä, joten osaa varmaan lukea tekstin juuri niin kuin pitääkin!

    VastaaPoista
  2. Mietin juuri että pidinkö tästä kirjasta sen edeltäjää enemmän siksi että se oli kirjana parempi, vai siksi että Nuotio luki sen niin hyvin... Mene ja tiedä. :) Joka tapauksessa taidan kuunnella seuraavatkin osat äänikirjoina, niin vakuuttava tämä kokemus oli. :)

    VastaaPoista
  3. Minuakin jäi erityisesti kutkuttamaan, miten Heinon ja Piin suhde etenee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, :D Minulla sarjan lukemisesta alkaa olla jo nelisen vuotta, ja melkein tekisi mieli lukea koko sarja joskus uudelleen. :)

      Poista
    2. Anonyymi, :D Minulla sarjan lukemisesta alkaa olla jo nelisen vuotta, ja melkein tekisi mieli lukea koko sarja joskus uudelleen. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit