sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Maria Lang: Pimeä elokuun yö


Maria Lang: Pimeä elokuun yö (Gummerus, 2007. 224 sivua. Alkuteos Mörkögda augustinatt, 1956. Suomentanut Kyllikki Holmquist.)

  En tiedä kenet tai minkä olin valmistautunut kohtaamaan, mutta sen tiedän, etten ainakaan ollut osannut odottaa tätä ehdotonta tyhjyyttä.
  Kuistilla ei ollut ketään, pensaiden välissä sen alapuolella ei liikkunut ketään...
  Voimistuvan pahanolontunteen vallassa tuijotin salaperäiseen pimeään elokuun yöhön.

Äitiyslomalla oleva Puck Bure saa vanhalta Ottie-tädiltään kirjeen, joka sisältää kutsun lähteä viettämään kesää tädin järvenrantahuvilalle Uplannin Rånstaan sillä välin kun täti itse on Espanjassa. Elokuu on kuumimmillaan ja Puck vaihtaa kiitollisena maisemaa pääkaupungin tukahduttavasta ja hautovasta helteestä järven rannalle, rauhallisen maalaiskylän viileään vehreyteen ja Ottie-tädin luumupuiden katveeseen. Puckin mies Einar joutuu jäämään töidensä vuoksi kaupunkiin, mutta naisen mukaan lähtevät nelikuinen Pirpana ja kuusitoistavuotias kotiapulainen Meta.

Mökillä Puck tutustuu nopeasti uusiin naapureihinsa, ja saakin pian kutsun rikkaan Adèle Renmanin ylenpalttisiin rapujuhliin, joissa ravut, muu ruoka ja alkoholi eivät varmasti lopu kesken. Kekkereillä on kuitenkin karmea päätös: juhlien yhteydessä joku murhataan.


En ole varma, olenko koskaan aiemmin tullut lukeneeksi ruotsalaisen jo edesmenneen Maria Langin dekkareita. Jos en, nyt on todellakin syytä hämmästellä miksi näin on, Lang on nimittäin kuin ruotsalainen vastine jumalaiselle Agatha Christielle. Kiinnostuin Langista viime kesänä, kun Katja luki erään toisen Langin dekkarin. Näin kauan siinä meni, mutta onneksi tämä kirja huusi nimeäni elokuisella kirjastoreissulla ja päädyin lukemaan sen loppukesän sametinmustina iltoina ja öinä. Lukiessani olin aika tohkeissani; nyt löytyi kiinnostava dekkaristi, jolta on suomennettu neljäkymmentä (!) teosta, ja ne kaikki vain odottavat että ehdin lukea ne. :) Ja mikä parasta: Langin teokset ovat juuri sellaisia perinteisiä cozy mystery -tyyppisiä salapoliisiromaaneja, jollaisia jännityskirjallisuuden saralla eniten rakastan. Ja voi miten iloista, että Gummerus on ottanut viime vuosina uusia painoksia tämän ruotsalaisen murharouvan teoksista! Hip hei!

Dekkarin päähenkilö Puck Bure on konstailemattomalla tavalla kiinnostava ja miellyttävä hahmo, samaten kuin murhaa tutkiva etsivä Christer Wijk. Tämä kaksikko esiintyy ymmärtääkseni useimmissa Langin tuotannon alkupään teoksissa, ja heidän edesottamuksiaan luen enemmän kuin mielelläni lisää. Pimeä elokuun yö on cozy mystery sanan täydessä merkityksessä. Teksti on sujuvaa luettavaa, tapahtumat etenevät hyvällä sykkeellä ja mielenkiinto pysyy koko ajan yllä, tarina koukuttaa ja parhaimmillaan nostaa jopa vähän niskakarvoja pystyyn, ja kuitenkin kaikessa on koko ajan miellyttävä, lämminhenkinen ja kodikas sävy. Lang paljastaa salaisuuksia vähän kerrallaan, ja ainakin minä yllätyin pariin otteeseen ihan kunnolla.

Uplantilainen maalaiskylä ja järvimaisema tarjoavat mainiot puitteet murhalle. Dekkari tarjoilee sopivassa määrin ruotsalaista nostalgiaa, ja keltaisten paperilyhtyjen loisteessa vietettävät rapujuhlat ryyppylauluineen virittävät lukijankin sopivaan tunnelmaan. Ottie-tädin mökki kuulostaa juuri niin herttaiselta kuin millaisia vanhat ruotsalaiset kesämökit kuvitelmissani ovat, Langin hahmot ovat kiinnostavia ja sopivan salaperäisiä, ja öinen, pimeä järvenranta saa pelkäämään pimeää hieman tavallistakin enemmän. Nautin kovasti Pimeästä elokuun yöstä, ja palaan Langin pariin varmasti jo hyvinkin pian. 

  Tähdistä huolimatta oli hyvin pimeää. Rantaan vievä kivetty polku luikerteli kuin harmahtavanvalkoinen nauha rinnettä alas, multa, ruoho ja kypsät hedelmät levittivät kirpeää tuoksua, ilmassa oli samalla kertaa kostean kesän ja viileän syksyn tuntua.
  Kävelimme äänettöminä laiturille, jonka päässä oli kaide ja penkki, ja siellä pysähdyimme katselemaan Ryövärin mustan pinnan yllä leijailevia usvaharsoja.

14 kommenttia:

  1. Nämä alkupään Langit ovat vallan mainioita! Pidän eniten niistä, joissa Puck on mukana. Lang oli varsin tuottelias, ja Christer Wijk -dekkareita on vaikka kuinka. Niistä en sitten enää niin kauheasti innostunut, vaikka olen tainnut kaikki suomennetut lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi, minustakin Puck oli mukava hahmo. Ei millään tapaa ärsyttävä (kuten esimerkiksi Camilla Läckbergin Erica), muttei kuitenkaan tylsäkään, vaan kiinnostava, reipas ja aidon oloinen. Ja voi että, olet lukenut kaikki suomennetut Langit? Vau! Vaikka en kyllä ihmettele yhtään, olet semmoinen dekkarihirmu! :)

      Poista
  2. Ah, Maria Lang! Hänen dekkarinsa ovat kyllä maailman rentouttavinta luettavaa: niin kotoisia, niin perinteisiä, niin ruotsalaisia - ja aina hyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, tästä jäi kyllä hyvä jälkimaku. Ehdottomasti aion lukea lisää Langia, niin paljon tykästyin. :)

      Poista
  3. Luin jo nuorena tyttönä suurimman osan Langin kirjoista samalla kun luin Agatha Christien kirjat. Stephen King tuli sitten aikuisiässä hyytävine kauhukirjoineen.
    Mukavia lukuhetkiä Langin parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, minä luin nuorena hurjasti Agatha Christietä - hän on ollut suursuosikkini jo yli parikymmentä vuotta - mutta tämä Lang on jäänyt ihan paitsioon, voi harmi. No, onneksi kirjat eivät mihinkään vanhene.

      Kiitos! :)

      Poista
  4. Olipa kiva, että löysit Langin! Luin hänen dekkareitaan nuorena paljonkin. Käyttämäsi sanat kodikas ja herttainen sopivat näihin, vaikka murhamysteereitä ovatkin. Ovat aika erilaisia kuin nykyiset raa'at rikosromaanit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Margit, niin minustakin! :) Ja kyllä tämmöisiä kodikkaita ja herttaisia lukee paljon mieluummin kuin niitä raaempia (vaikka joskus niillekin on oma aikansa ja paikkansa). Hauskaa kuulla että Lang on joskus ollut sinunkin suosikkisi. :)

      Poista
  5. Ruotsalainen vastine Agatha Christielle! Täydellistä. Jostain syystä tämä on mennyt minultakin ohi, mutta kuulostaa niin hyvältä, että on pantava listoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, listalle ilman muuta! :) Minullakin on jo seuraava Langin dekkari kirjastosta lainassa, toivon ehtiväni sen pariin pian. Toivottavasti sinäkin luet pian Langia, haluan päästä lukemaan mitä sinä näistä kirjoista pidät... :)

      Poista
  6. Kiitos kivasta postista!

    Minäkin innostuin Langin dekkareista varhaisteininä 80-luvulla - silloin kyseessä oli lähinnä hänen 50-luvun tuotantonsa, jota löytyi sekä vanhempieni hyllystä että koulun kirjastosta. Lang on kieltämättä yksi ruotsalaisen rikoskirjallisuuden tärkeimpiä uranuurtajia (vaikka kriitikot lyttäsivät hänet) ja kulta-aikanaan hän oli lisäksi äärimmäisen suosittu, todellinen julkkis. Sen vuoksi on varsin merkillistä, että hän vaipui niin nopeasti unohduksiin kuolemansa jälkeen. Ruotsissakaan ei uusintapainoksia ole näkynyt vuoden 1991 jälkeen, kirjastoista hänen opuksiaan etsii usein turhaan, ja nuoremmille polville hän on lähes tuntematon.

    Mutta nyt hänestä on jälleen innostuttu yleisen 50-retroilun myötä. Hänen kirjoistaan on tehty elokuvia, ja hänestä kirjoitetaan kulttuurisivuilla. Keväällä avasin Flashbackin keskustelufoorumille ketjun, mihin olen kerännyt joukon mielenkiintoisia linkkejä Langia käsitteleviin juttuihin. Jos te osaatte ruotsia, niin tutustukaa niihin!

    https://www.flashback.org/t2104342

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ördög, kiitos kivasta kommentista (vaikka vastaus tuleekin nyt ihan jälkijunassa)! :)

      Mukavaa ja kiinnostavaa kuulla enemmän Langista. Minuakin ihmetyttää, jos näin mainio dekkaristi on painunut kotimaassaan unohduksiin. Tuntuu melkein yhtä ihmeelliseltä ajatukselta, kuin jos Agatha Christie unohdettaisiin Britanniassa, etenkin jos Lang on siis eläessään kuitenkin ollut todella suosittu.

      Ja suurkiitos linkistä, tuonnehan pitää mennä oikein ajan kanssa tutkimaan! :)

      Poista
  7. Lopetin just kriittisen kolmannen luvun. Oon ollu Pampastuotannon vankina-nyt eka paperinen. Puckilla Pirpana. Sielun silmin odotan Olaá saapuvaksi...

    VastaaPoista
  8. Kolmas luku lopetettu. Odotan sieluni silmin Olaa saapuvaksi. Oon ollu Pampastuotannon vanki. Eka paperiDagmar.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...