Päivä 8: mielestäni yliarvostetuin kirja.

Tämä on vähän sellainen aihe, että vastaatpa mitä tahansa, sohaiset tikulla ampiaispesään! Jokaiselle kirjalle ja kirjailijalle löytyy omat vankkumattomat kannattajansa, mikä on tietenkin aivan mahtava asia. Eikä se että minä en pidä jostain kirjasta tai kirjailijan kirjoitustyylistä, tarkoita sitä etteikö joku toinen voisi pitää ja kirjailijan kirjoja rakastaa ja arvostaa. Tänään valitsemani kirja on sellainen että taidan kaivaa verta nenästäni... Ilmaisen nyt kuitenkin rehellisen mielipiteeni senkin uhalla että minulla ei ole tämän päivityksen jälkeen enää yhtään lukijaa... :D

Anja Snellman on kirjailija josta joko pitää tai ei pidä. Minä en pääasiassa pidä, vaikkakin viimevuotinen Parvekejumalat oli kirja joka ei jättänyt kylmäksi vaan meni suoraan ihon alle ja nostatti hiljaisen raivon. Tosin Parvekejumalissakin enimmäkseen reaktioni herätti aihepiiri, tässäkin kirjassa kirjailijan kirjoitustyyli monesti lähinnä vain ärsytti. Erityisesti henkilöiden nimet ärsyttivät minua suunnattomasti, miksei Snellman voinut laittaa henkilöille normaaleja somalinimiä, miksi piti olla Anista, Vaniljaa, Fenkolia ja Räkättirastasta!?!

Yliarvostetuimmaksi kirjaksi valitsin kuitenkin Anja Snellmanin Lyhytsiipiset. Tätä kirjaa kovasti kehuttiin ja suitsutettiin ilmestymisensä jälkeen, ja ne harvat arvostelut joita olen kirjasta blogimaailmassa nähnyt, ovat myös olleet varsin positiivisia. Minut tämä kirja kuitenkin jätti aivan kylmäksi mielenkiintoisesta aiheestaan huolimatta. Snellmanin tyylissä minua ärsyttää kaikenlainen kikkailu, erikoisuuden tavoittelu, tekemällä tehdyn maku ja se kylmä laskelmointi jonka tunnen kirjoista huokuvan. Minulle tulee aina Snellmania lukiessani tunne että nainen kirjoittaa siitä mikä ihmisiä kulloinkin puhuttaa ja kuohuttaa, siitä minkä arvelee parhaiten myyvän. Ja toki, on hienoa että kirjoitetaan siitä mikä ihmisiä kiinnostaa, ja selväähän se on että ihminen haluaa työstään mahdollisimman hyvän palkan, ei kukaan kutsumuksella ja palavalla rakkaudella tekemiseensä tuo leipää pöytään. Mutta siitä huolimatta, minua ärsyttää! Ja koska tämä on minun blogini, minulla on täällä lupa sanoa se ääneen. :D

Kiitos ja anteeksi!

Kommentit

  1. Olen hykerrellyt jo useassa blogissa näiden tekstien parissa. Jotenkin hauskaa kun joutuu "puolustelemaan" kerrankin kirjoja joista ei pidä. Rikkaus toisaalta että toiset pitävät toisista ja toiset toisista kirjoista. :)

    Minä en pahemmin perustanut Lemmikkikaupan tytöistä, joka on tähän mennessä ainut lukemani Snellman. En varmaan ihan heti tartu uusiin Snellmaneihin mutta ehkä sitten jos joskus tulee kirjavaje tai jotain. :)

    Hyvää viikonloppua sinulle Sara!

    VastaaPoista
  2. Linnea, ihan totta! :D Olen myös huomannut tänään että moni muukin on "noussut puolustuskannalle" tai pyrkinyt kirjoittamaan mahdollisimman neutraalisti ettei vain kukaan pahoita mieltään! Tästä huomaa sen miten suuria tunteita ja intohimoja kirjat ja kirjallisuus ihmisissä herättävät, ja se on tosi hieno asia! Ja on oikeasti tosi hienoa että ihmiset pitävät erilaisista kirjoista, se on tosiaan suuri rikkaus. Uskon että yhtäkään kirjaa ei ole tässä maailmassa kirjoitettu turhaan! :)

    Minä taas en ole lukenut Lemmikkikaupan tyttöjä, enkä usko ihan pian lukevanikaan. :) Snellmanin teksteistä Pelon maantiede kiinnostaisi sen pohjalta tehdyn hienon elokuvan vuoksi, sen saatan vielä yrittää jossain kohtaa lukea... Samaten Ihon aika löytyy omasta hyllystä, ehkäpä luen senkin. :)

    Kiitos Linnea, hyvää viikonloppua sinullekin!! <3

    VastaaPoista
  3. Ei Lyhytsiipiset minullekaan ihan kolahtanut... mutta pidin Parvekejumalista kovasti. Ja Lemmikkikaupan tytöt teki vihaiseksi. Snellman on sellainen kirjailija jonka teoksiin en jotenkin onnistu hullaantumaan, mutta osa hänen kirjoistaan kyllä jotenkin herättää tunteita. Jompaakumpaa lajia :D

    VastaaPoista
  4. Minulla on jotenkin omituinen suhde Snellmaniin. Pidän ja en sitten kuitenkaan pidä. Ärsyynnyn hänen kirjoissaan aina siihen olen-kirjoittanut-kirjat-sivistyssanakirja-kädessäni-joten-toivottavasti-lukijakin-omistaa-kyseisen-apukirjan-jotta-voi-ymmärtää-hienot-lauseeni. Ja silti onnistun pitämään hänen kirjoistaan. Oliko tuo Lyhytsiipiset Bodomiin liittyvä kirja? Pidin sitä ihan mielenkiintoisena, jos nyt puhutaan samasta kirjasta. Lemmikkikaupan tytöt -kirjaa pidin äärettömän mielenkiintoisena. Pelon maantiede oli myös hyvä, vaikka juuri siinä sanoilla snobeilu pisti kiehumaan.

    VastaaPoista
  5. Booksy, ihanaa etten ole ainoa johon Snellmanin tekstit eivät aina välttämättä kolahda! Ja kyllä ne minussakin aina lopulta herättävät tunteita, jos ei mitään muuta niin sitä ärsytystä. :)

    Sonja, Lyhytsiipiset on juuri se Bodom-kirja. Ja juuri tuo sanoilla snobeilu minuakin ärsyttää, se tekee tekstistä helposti laskelmoidun ja teennäisen oloista. Parvekejumalissakin sitä oli mielestäni paljon, siitä en kirjassa pitänyt.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit